Asumisen kalleus ajaa lähihoitajat lähiöihin

Asumisen kalleus on ajanut pääkaupunkiseudulla työskenteleviä lähihoitajia lähiöihin. Opettajat sen sijaan näyttäisivät selviävän edellisiä paremmin kohonneista asumiskustannuksista. Tämä selvisi, kun Helsingin Sanomat tutki, missä päin asuvat pääkaupunkiseudulla työskentelevät opettajat, sosiaalityöntekijät ja lähihoitajat.

Kartta-aineistot ilman nimitietoja saatiin ammattiyhdistysten jäsenluetteloista. Selvityksen mukaan näyttäisi siltä, ettei pienipalkkaisilla kuntatyöntekijöillä ole tietyille asuinalueille enää asiaa.

Lähihoitajat ovat aliedustettuina koko Helsingin niemellä, Länsi-Helsingissä ja Espoon pientaloalueilla. Sen sijaan heitä asuu paljon 70-luvulla rakennetuissa lähiöissä Helsingissä ja Vantaalla, esimerkiksi Myyrmäessä, Korsossa, Koivukylässä ja Hakunilassa. Näillä alueilla on myös paljon vuokra-asuntoja.

Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara piti kartta-aineistoista tehtäviä havaintoja vakavana todisteena asumisen kohtuuttomista kustannuksista pääkaupunkiseudulla. "Tämä on ensimmäinen empiirinen selvitys, jossa pystytään osoittamaan, että hoitajat ovat pudonneet kyydistä. Kaikki aiemmat selvitykset asiasta ovat tuottaneet vesiperän, vaikkakin ilmiöstä on puhuttu pitkään."

Helsingin Sanomat tutki viimeksi opettajien, poliisien, palomiesten ja lastentarhanopettajien asumista pääkaupunkiseudulla neljä vuotta sitten. Silloin tilanne näytti hyvältä: keskipalkkaisia löytyi miltei kaikista kaupunginosista.

Vaattovaara on huolissaan siitä, että lähihoitajien asuinkartta on kuin kopio pääkaupunkiseudun sosioekonomisesti heikoimpien lähiöiden kartasta.

"Moni suomalainen haaveilee omakotitalosta. Uskoisin, että hoitajatkin näin tekevät", Vaattovaara sanoo.

Professorin mukaan kyse on Helsingin metropolisoitumisesta. Ilmiö on tuttu muista maailman suurkaupungeista, jotka ovat jakautuneet rikkaiden ja köyhien alueisiin. Jälkimmäisiin kasautuvat yhteiskunnan sosiaaliset ongelmat.

Vaattovaaran havainnot eivät mairittele, sillä kuntien tulisi pystyä takaamaan avaintyötekijöilleen kohtuulliset asumismenot. Tällaisten "euromuurien" syntymistä parhaiden asuinalueiden ympärille on yritetty estää tuetuin asuinmuodoin, muun muassa tarjoamalla pienituloisille kaupungin vuokra-asuntoja.

Vaattovaara pelkää, etteivät hoitajat ole ongelminensa kanssa yksin. "Sama tilanne voi olla muillakin avainryhmillä, kuten poliiseilla ja palomiehillä."

Neljässä vuodessa asumiskustannukset ovat nousseet. Neliö maksaa pääkaupunkiseudulla nyt lähes kolmanneksen enemmän kuin viisi vuotta sitten. Vuokra-asuntojakin on nyt vähemmän tarjolla, kun yksityiset vuokranantajat ovat myyneet sijoitusasuntojaan hyvän hinnan innoittamina. Helsinki ei ole kyennyt toteuttamaan asuntotuotantotavoitteitaan.

"Täällä kukaan ei tunnu tietävän, mitä asialle pitäisi tehdä. Sen sijaan kaikki ovat tottuneet syyttelemään toisiaan: kaavoittajat rakennuttajia ja rakennuttajat tonttien omistajia", Vaattovaara ihmettelee.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi