Bensaa liekkeihin

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen julkisti eilen kauan odotetun laskelman julkisen talouden liikkumavarasta seuraavalla vaalikaudella. Selvityksen piti tuoda vaalikeskusteluun selkeä viesti siitä, paljonko hallitus voi käyttää menonlisäyksiin ja veronkevennyksiin tulevina neljänä vuotena.

Selvityksen viesti oli selkeä ja valtiovarainministeriöltä täysin odotettu. Jakovaraa ei ole, pikemminkin pitäisi säästää vielä pari miljardia, jotta talous olisi kestävällä pohjalla vuosikymmenten päästäkin.

Siihen selkeys loppuikin. Puolueiden jo aloittamaa jakokeskustelua selvitys ei kyennyt sammuttamaan. Liekkeihin lensi veden sijasta bensaa.

Sosiaalidemokraatit julistivat eilen puolueen nettisivuilla, että VM:n visio on liian pessimistinen. Demarit rahoittavat vaaliohjelman 2,4 miljardin euron menonlisäykset parantamalla työllisyyttä enemmän kuin VM arvioi. Lisäksi demarit ovat valmiita voitelemaan työmarkkinaosapuolia tuposopuun veronkevennyksin, jotka myös syövät jakovaraa.

Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen pani blogissaan vielä paremmaksi. Vanhanen tulkitsi VM:n arviota niin, että jakovaraa on 4–5 miljardia euroa: yllättäen sama summa, jonka keskusta on vaalilupauksissaan antanut.

Kokoomuksen Jyrki Katainen taas iloitsi, että VM:n selvitys vahvistaa oikeaksi kokoomuksen vaaliohjelman linjan. Aivan selväksi ei tullut miten, sillä kokoomuksen vaaliohjelma maksaa kolmesta neljään miljardiin menonlisäyksineen ja veronkevennyksineen.

Miten noin erilaiset tulkinnat ovat mahdollisia?

Karkeasti ottaen kahdesta syystä. Puolueissa odotetaan työllisyyden kohentuvan enemmän kuin VM ennakoi. Se tuo lisää jakovaraa.

Toinen ja isompi selitys on se, että VM:n silmä siintää kauas tulevaisuuteen. Politiikkoja huolettavat maaliskuun vaalit ja siitä seuraavat neljä vuotta.

VM:n selvityksen tehneen Pekkarisen ajatus kulkee suunnilleen näin. Työikäisen väestön määrä alkaa Suomessa supistua vuosikymmenen vaihteessa. Väestörakenteen muutos on lähivuosikymmeninä EU-maiden nopeinta.

Työikäisiä on vuosi vuodelta vähemmän ja eläkeläisiä enemmän. Lisäksi väestön ikääntyminen nostaa vääjäämättä sairaanhoitokuluja.

Pekkarisen mukaan otollinen aika – mahdollisuuksien ikkuna – tulevien vuosikymmenten haasteisiin vastaamiseen on seuraavalla hallituskaudella. Korjaustoimiin tulisi ryhtyä nyt, kun suuret ikäluokat vielä ovat työelämässä.

Valtiontaloudessa on siis ylijäämää seuraavan vaalikauden aikana. VM käyttäisi sen kokonaan myöhempiin aikoihin varautumiseen.

Poliitikkojen katseissa neljä vuotta on riittävän pitkä tulevaisuus. Kun Pekkarisen selvityksen mukaan lähivuosina valtiontalous on ylijäämäinen, se käytetään mielellään joko uusiin palveluihin tai veronkevennyksiin. Niitähän kansa haluaa.

Neljän vuoden päästä on uudet vaalit ja tehdään uusi hallitus. Sen tehtäväksi jää vastata myöhempiin haasteisiin.

Jakautuuko taakka sitten sukupolvien kesken tasapuolisesti? Todennäköisesti ei. Mutta kuka sen pystyy osoittamaan, ei kukaan.

Kuuluisa taloustieteilijä John Maynard Keynes sanoi aikoinaan: "Long run is a misleading guide to current affairs. In the long run we are all dead."

Vapaasti käännettynä: "Pitkä aikaväli on huono ohje nykypäivän päätöksille, pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet."

Se taitaa päteä näidenkin vaalien alla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi