Draamaa ja etiikkaa esitetään uusiksi oppiaineiksi

Draama ja etiikka ovat uusia oppiaineita peruskoulussa 2014, mikäli opetuksen tavoitteita ja tuntijakoa pohtineen työryhmän ehdotus toteutuu.

Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen johtama työryhmä jätti esityksensä opetusministeri Henna Virkkuselle (kok) tiistaina.

Myös oppilaiden saaman opetuksen vähimmäistuntimäärä kasvaisi neljä vuosiviikkotuntia eli 152 tuntia. Tuolloin kokonaistuntimäärä olisi peruskoulun aikana vähintään 8 588. Lisää tunteja tulisi lähinnä alimmille luokille.

Kaikki opetettavat aineet koottaisiin kuuteen oppiainekokonaisuuteen, jotka olisivat nimeltään: Kieli ja vuorovaikutus, Matematiikka, Ympäristö, luonnontieto ja teknologia, Yksilö, yritys ja yhteiskunta, Taide ja käsityö sekä Terveys ja toimintakyky.

Valinnaisuutta lisättäisiin etenkin luokilla 3–6 ja 7–9, mutta valinnat sidottaisiin pitkälti "oppiainepaketteihin".

Taide- ja taitoaineista eniten lisätunteja saisi liikunta.

Pakkoruotsista ei luovuttaisi, vaan sen opetus varhennettaisiin alkamaan viimeistään kuudennelta luokalta nykyisen seitsemännen sijaan.

Kielivalikoimaa pyrittäisiin kuitenkin monipuolistamaan velvoittamalla kunnat tarjoamaan jo toiselta luokalta kolme vaihtoehtoa pitkäksi, pakolliseksi A-kieleksi, joista yhden tulisi olla ruotsi tai suomi.

Jokaisen kunnan pitäisi tarjota myös toinen, vapaaehtoinen A-kieli viimeistään viidenneltä luokalta. Opetus tulisi käynnistää, mikäli halukkaita olisi kymmenen.

Oman uskonnon opetus säilyisi, mutta uutta oppiainetta etiikkaa voitaisiin opettaa sen tai elämänkatsomustiedon yhteydessä tai kaikille katsomusryhmille erikseen.

Niin sanotun pienryhmäuskonnon opetusta tulisi antaa, mikäli halukkaita löytyy kymmenen. Nyt tuo raja on kolme.

Uudistusten tiellä on vielä mutka poikineen, sillä itse esityskin sisältää useita lausumia tai eriäviä mielipiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ ei halua draamaa uudeksi aineeksi. Järjestön mukaan työryhmän esitys ei myöskään lisäisi valinnaisuutta oppilaan vaan vain koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Myöskään taito- ja taideaineitten osuus ei välttämättä kasvaisi oppilaan koulupäivässä.

Suomen kuntaliitto on laskenut, että tuntijakotyöryhmän esitykset kasvattaisivat menoja yli 150 miljoonalla eurolla. Kuntaliitto vastustaa myös vähimmäistuntien lisäämistä ja pakkoa tarjota tiettyjä kieliä vähimmäisryhmäkokojen mukaan.

Myöskään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan esitys ei voi perustua vähimmäistuntimäärien nostamiseen ja kustannusten kasvamiseen.

Elinkeinoelämän keskusliitto arvostelee esitystä painottumisesta alaluokille. Se olisi kaivannut lisää yksilöllistä valinnaisuutta yläluokille.

Puolueiden edustajista kansanedustaja Tuomo Hänninen (kesk), rehtori Risto Rönnberg (vihr) ja kansanedustaja Tuula Peltonen (sd) jättivät eriävän mielipiteen.

Hänninen olisi halunnut erillisen kansalaistaidon oppiaineen ja Rönnberg nostanut kunnolla muittenkin taide- ja taitoaineitten kuin liikunnan tuntimääriä, jotta "pulpettimaisuudesta" päästäisiin.

Peltonen haukkuu työryhmän johtamisen "poikkeuksellisen huonoksi" ja esityksen toteuttamiskelvottomaksi.

Hän pelkää myös, että ehdotettu "painotettu opetus" toisi kouluihin tasokurssit.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi