Enemmistö kirkkoherroista valmis rikkomaan kohtuuttomalta tuntuvaa lakia

Enemmistö kirkkoherroista sallii seurakuntien rikkovan maallisen esivallan lakeja, jos ne ovat seurakunnan mielestä epäoikeudenmukaisia, käy ilmi Helsingin Sanomien kyselystä.

Lisäksi lähes jokainen kirkkoherra on valmis ottamaan turvapaikanhakijan seurakuntansa suojelukseen, jos viranomaisten käännytysaikeet tuntuvat epäoikeudenmukaisilta.

Turun Mikaelin seurakunta on tarjonnut käännytyspäätöksen saaneelle iranilaiselle Naze Aghaille asunnon ja tukenut häntä turvapaikan haussa. Kuopion seurakunnat ovat puolestaan auttaneet sudanilaista Anna Ladoa.

Kyselyyn vastanneista 30 kirkkoherrasta 28 on valmis toimimaan samalla tavalla kuin turkulaiset ja kuopiolaiset.

Ulkomaalaisviraston (Uvi) ylijohtaja Jorma Vuorio ei usko, että kirkkoherrat kokisivat epäluottamusta Uvin toimintaa kohtaan.

"Uskon, että kyse on roolista, jonka kirkkoherrat näkevät kuuluvan kirkolle."

Hän uskoo, että entistä useampi turvapaikanhakija hakee vastedes suojaa seurakunnista.

"Määrä tulee varmasti lisääntymään, mutta en näe siinä mitään ristiriitaa. Normaalisti nämä turvapaikanhakijat odottaisivat ratkaisua vastaanottokeskuksessa. Tämä on ikään kuin uusi järjestelmä niiden rinnalla", hän arvioi.

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Aila Lauha huomauttaa, että Naze Aghain ja Anna Ladon tapauksissa kirkko vastustaa lain tulkintaa, ei itse lakia. Hän ei muista viime vuosikymmeniltä tilannetta, että kirkko olisi toiminut tietoisesti vastoin lakia.

Kirkkoherrat jakautuvat melko selvästi kahteen leiriin, kun heiltä kysyy seurakunnan oikeudesta asettua maallisen esivallan lakeja ja päätöksiä vastaan.

Kysymykseen vastanneista 17 sallii seurakunnalle tämän ja 10 ei salli. Kolme ei ottanut selvää kantaa asiaan.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi