Englannin kielen professori: "Apinaenglanti" on loukkaava sana

Kirjailija-luennoitsija Lenita Airisto moitti viime maanantaina suomalaisia korkean tason virkamiehiä Helsingin Sanomissa humalakäyttäytymisen lisäksi siitä, että he puhuvat apinaenglantia.

Airiston mielestä heitä ei pitäisi päästää kutsuilla ja arvokkaissa tilaisuuksissa näkyviin, koska he eivät osaa käyttäytyä sujuvasti.

Jyväskylän yliopiston englannin kielen tutkimusryhmä on julkaissut tänä syksynä kuusivuotisen tutkimushankkeen jälkeen kirjan suomalaisten englannista "Kolmas kotimainen: Lähikuvia englannin kielen käytöstä Suomessa".

Jyväskylän yliopiston englannin kielen professori ja Monikielinen Suomi -tutkimushankkeen johtaja Sirpa Leppänen, onko häpeällistä puhua murtaen niin sanottua apinaenglantia?

"No, hyvänen aika, ei se häpeä ole. Kaikki ihmiset puhuvat omalla aksentillaan. Kun ajattelee englantia maailmankielenä, valtaosa maailman englanninkielen puhujista on juuri kuin suomalaiset, jotka käyttävät sitä vieraana kielenä."

Mitä apinaenglanti on? Onko se samaa kieltä kuin tankeroenglanti?

"En suoraan sanoen ymmärrä, mitä apinaenglanti tarkoittaa. Terminä se on loukkaavaa ja vihjaa, että suomalaisten englanti olisi virheellistä ja kehittymätöntä. Tankeroenglanti sen sijaan on suomalaisille rakas termi. Suomalaisilla on aksenttinsa ja saakin olla. Miksi meidän pitäisi kuulostaa vaikka BBC:n uutistenlukijalta?"

Onko suomalaisilla alemmuuskompleksi englannintaitonsa suhteen?

"Kyllähän siitä kertoo, että halutaan ikään kuin kurottaa aina vain ylemmäksi ja osata esittäytyä kansainvälisenä ja taitavana. Suomessa englantia osataan erittäin hyvin verrattuna moneen muuhun Euroopankin maahan."

Ovatko suomalaisten pahimmat virheet ääntämisessä vai kieliopissa?

"Virheet ja virheet. Eivät syntyperäiset englannin puhujatkaan virheetöntä kieltä käytä. Yksi suomalaisten pahimpia haasteita on puhekulttuuri, joka angloamerikkalaisissa maissa on paljon joustavampaa kuin suomalainen. Siinä ei suvaita hiljaisuuksia ja taukoja, vaan puhe laukkaa kovaa vauhtia. Suomalaisilla on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, joissa pitää puhua small talkia."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi