Filosofi kaipaa Suomeen maailmanluokan yliopistoja

Filosofi Pekka Himanen on huolestunut Suomen pärjäämisestä innovaatiopohjaisessa kilpailussa.

Torstaina julkistetussa Suomalainen unelma -raportissa Himanen esittää suomalaisen innovaatiorahoituksen lisäämistä nykyisestä 3,5 prosentista neljään prosenttiin.

Pelkkä lisäraha ei kuitenkaan ratkaise ongelmia, sillä resurssit pitää myös osata käyttää oikein. Suomea vaivaa Himasen mielestä kilpailukykyparadoksi. Maa menestyy erinomaisesti innovaatiokykyä mittaavissa kilpailukykyvertailuissa, mutta tuloksissa eli bkt-mittauksissa Suomi jää keskitasolle.

"Suomi on kuin keihäänheittäjä, jolla on periaatteessa sadan metrin kaaret, mutta tulostaululla lukee aina 76 metriä", professori sanoi torstaina Helsingissä esitellessään Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamaa raporttia. Suomessa on Himasen mielestä toistaiseksi kiinnitetty huomiota liikaa teknisiin innovaatioihin bisnesinnovaatioiden kustannuksella. Innovaatiorahoitusta on suunnattava aiempaa enemmän bisnes-, design- ja organisaatioinnovaatioihin.

Himanen näkee innovaatiokysymykset laajasti niin kulttuurin, koulutuksen kuin yliopistojenkin haasteina. Hän sälyttäisi vastuun innovaatiojärjestelmän kehittämisestä yhdelle ministerille, visionääriselle innovaatioministerille, jolle tulisi tehtäviä niin opetus- kuin kauppa- ja teollisuusministeriönkin tehtäväkentältä.

Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen Suomen pitää saavuttaa valikoiduilla aloilla "absoluuttinen johtajuus" eli kiistaton kärkiasema. Siksi yliopistojärjestelmää pitää kehittää niin, että sekä Helsingin yliopisto että Teknillisestä korkeakoulusta, kauppakorkeakoulusta ja taideteollisesta korkeakoulusta muodostettava innovaatiohakuinen yliopisto nousevat kumpikin maailman kärkiyliopistojen joukkoon.

Himanen haluaa yliopistoille lisää resursseja, mutta on samalla valmis vähentämään opiskelijoiden määrää huippuyliopistoissa. Ulkomailta pitäisi kaikin keinoin yrittää houkutella Suomeen huippuosaajia, jopa Nobel-tason tutkijoita.

Filosofin mielestä menestys innovaatiopohjaisessa kilpailussa edellyttää resurssien selkeää kohdentamista.

Suomessa tärkeiksi tulevaisuuden aloiksi on aiemmin määritelty informaatioteknologia, metsäteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus, energia ja ympäristö, bioteknologia ja hyvinvointi sekä kulttuurialat. Himasen mielestä näiden kuuden alan sisältä pitäisi pystyä löytämään suomalaiset erityisvahvuudet.

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi