Greenpeace testasi suomalaisjulkkisten myrkkymääriä

Muusikko A. W. Yrjänän suonissa porisee ainakin viidentoista kemikaalin yhteiskeitos. Erityisen paljon suonissa suihkuaa DDT-hyönteismyrkkyä. Tuholaismyrkkyjen lisäksi rokkiverestä löytyy ainakin raskasmetalleja ja bromattuja palonestoaineita.

Yrjänän kemikaalit paljastuivat, kun ympäristöjärjestö Greenpeace tutki kuuden suomalaisjulkkiksen verinäytteet. Näytteistä löytyi 26:ta eri kemikaalia. Löydettyjen kemikaalien joukossa on aineita, jotka luokitellaan myrkyllisiksi, syöpää tai mutaatioita aiheuttaviksi tai hormonitoimintaa häiritseviksi.

"Meissä kaikissa on DDT:tä, vaikka se on kielletty jo 70-luvulla. Kuinka kauan näitä muita aineita meistä vielä löytyykään, vaikka ne kiellettäisiin heti?" Yrjänä äimisteli verikoettaan.

Kokeilla Greenpeace kampanjoi tiukemman kemikaalilainsäädännön puolesta. Järjestö haluaa EU:ssa valmisteltavaan reach-kemikaaliasetukseen mukaan korvaavuuspykälän. Tämä velvoittaisi yritykset korvaamaan vaarallisimmat, kuten syöpävaaralliset aineet, turvallisemmilla, jos vaihtoehto on olemassa.

Lain tiukempaa muotoilua vaativat myös muun muassa Suomen lääkäriliitto, Suomen syöpäyhdistys, Rakennusliitto ja WWF. Euroopan parlamentti käsittelee kemikaaliasetusta seuraavan kerran marraskuussa.

Julkkisveristä tällä kertaa testatut aineet eivät ole suoraan myrkyllisiä ja pitoisuudet ovat pieniä. Ongelmia voi aiheuttaa krooninen altistuminen.

Yrjänän lisäksi Greenpeacelle vertaan luovuttivat myös Lordi-yhtyeen kosketinsoittaja Awa, taiteilija Aira Samulin (veressä 17 ainetta 46 testatusta), kestävyysjuoksija Janne Holmén (12 ainetta 43 testatusta), toimittaja Bettina Sågbom-Ek (17 ainetta 46 testatusta) ja PMMP-yhtyeen laulaja Paula Vesala (18 ainetta 46 testatusta).

Kaikkien testattujen verestä löytyy muun muassa bromattuja palonestoaineita, jotka voivat aiheuttaa sikiövaurioita.

Lordin kosketinsoittajan Awan suonissa suihkuaa paljon ftalaatteja. Ftalaattien yhdeksi mahdolliseksi alkuperäksi Awa epäilee käyttämiään lateksimaskeja. Ftalaatteja käytetään muun muassa muovien pehmentämiseen. Osa niistä on EU:ssa luokiteltu haitallisiksi lisääntymiskyvylle.

Kemikaaleja, ftalaatit mukaan lukien, löytyy suunnilleen saman verran kaikista suomalaisista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi