Groznyin enkelin suojatti puolustaa sijaisvanhempiaan

Orpokoteja pitäneet Gatajevit yhä telkien takana Liettuassa

"Eivät he ole rikollisia. He ovat ihmisiä, jotka haluavat huolehtia lapsista."

20-vuotiaan Denis Volkolskin lausunto on hyvin puolueellinen. Helsingissä vieraileva Volkolski puhuu kasvatusvanhemmistaan Hadižat ja Malik Gatajevista, joihin hän on ilmeisen kiintynyt.

Liettuan viranomaiset pidättivät Gatajevit viime lokakuussa. Orpokoteja Tšetšenian Groznyissa ja Liettuan Kaunasissa pitänyttä pariskuntaa syytetään tiettävästi vapaudenriistosta ja kiristyksestä suljettujen ovien takana pidettävässä oikeudenkäynnissä.

Tämä voi tarkoittaa, että he olisivat pitäneet lapsia vankeina ja pakottaneet töissä käyvät vanhemmat lapset maksamaan ylläpidosta.

Tapaus sai julkisuutta, sillä Hadižat Gatajeva on tullut tunnetuksi "Groznyin enkelinä" esiinnyttyään norjalaistoimittaja Åsne Seierstadin samannimisessä kirjassa. Hän on mukana myös suomalaisohjaaja Pirjo Honkasalon palkitussa dokumenttielokuvassa Melancholian kolme huonetta.

Volkolskin mielestä Hadižat ei ole roisto vaan äiti.

Groznyissa syntyneellä Denis Volkolskilla on puolalainen sukunimi ja tataarisyntyinen äiti. Hänen biologiset vanhempansa erosivat pian pojan synnyttyä 1988. Isästään Volkolski ei muista mitään - hänelle on kerrottu, että isä on kuollut.

Äitinsä kuoleman hän sen sijaan muistaa hyvin: se tapahtui Groznyissä heti Tšetšenian toisen sodan alussa syksyllä 1999.

"Olimme torilla ostoksilla, kun ilmahyökkäys ja tulitus alkoivat. En tiedä, osuiko häneen luoti vai sirpale, mutta pidin hänen päätään polvieni välissä kun hän kuoli."

Volkolski pakeni 16 vuotta itseään vanhemman isosiskonsa ja tämän perheen kanssa Tšetšeniasta Ingušian puolelle. Siellä isosisko luovutti hänet Gatajeveille, jotka etsivät orpoja hoidettavikseen.

Kuusi vuotta kului Hadižat Gatajevan kokoamassa "suurperheessä" Ingušiassa, kunnes orpokoti muutti Groznyihin. Alkoi aika, jolta Seierstadin kuvaukset orpokodin elämästä ovat peräisin. Se päättyi Volkolskin osalta vuonna 2007.

"Äiti pyysi meitä vanhempia lapsia harkitsemaan, voisimmeko muuttaa Liettuaan."

Hadižat Gatajevan aviomies Malik Gatajev on pitänyt Liettuassa orpokotia ensimmäisestä Tšetšenian sodasta lähtien. Hadižat vieraili Kaunasissa usein, Malik pysyi poissa Venäjältä ja hoiti veljensä ja tämän vaimon kanssa Liettuan orpokotia.

Volkolski ja kaksitoista muuta Groznyin orpolasta lähtivät Moskovan kautta Liettuaan heinäkuussa 2007.

"Halusin opiskella, saada työtä ja päästä lääkäriin", erilaisista stressivaivoista kärsinyt Volkolski kertoo.

Hänen mukaansa ryhmä oli Gatajevien avustustoiminnan aikana toinen, joka siirrettiin Tšetšeniasta Liettuaan.

"Ensimmäinen tuli jo 1996. He olivat kaikki tyttöjä."

"Groznyin enkelin" ja tämän aviomiehen pidätys viime lokakuussa oli uutinen, joka sai hämmentyneen vastaanoton. Mitä pahaa enkeli oli tehnyt tullakseen pidätetyksi EU-maassa?

Volkolskilla on selitys, kuinka vaikeudet viime syyskuussa alkoivat. Selityksen nimi on Seda Esembajeva.

Esembajeva on 20-vuotias orpotyttö, joka on asunut Gatajevien orpokodissa pienestä pitäen. Hän sai töitä kauneushoitolasta ja maksoi kasvatusvanhemmille tilistään muiden työssä käyvien tapaan vapaaehtoista 500 litin (145 euron) vuokraa.

Orpokoti eli lähinnä saksalaisen ja norjalaisen avustajan tuella, ikuisessa niukkuudessa.

Viime kesänä Esembajeva alkoi viipyä kaupungilla. Kasvatusvanhempien ja nuoren naisen välille syntyi kotiintuloaikoja ja elämäntapoja koskevia riitoja, joissa tšetšenialainen ja liettualainen tapakulttuuri törmäsivät pahan kerran.

Viimeisen riidan jälkeen Esembajeva häipyi.

"Hän oli nauhoittanut kaikki riidat ja käveli suoraan turvallisuuspoliisin puheille", Volkolski sanoo.

Gatajevien tukijoille on edelleen epäselvää, miksi Liettuan turvallisuuspoliisi otti siviiliasian huolekseen.

Niin se kuitenkin on tehnyt, ja Volkolskikin on joutunut kertomansa mukaan kymmenen tunnin mittaiseen kuulusteluun, jossa häntä vaadittiin todistamaan Gatajeveja vastaan.

Gatajevien suomalaisten tukijoiden luona Helsingissä vierailevalla liettualaisella toimittajalla Gintaras Visockasilla sen sijaan on asiasta mielipide: hänen mukaansa turvallisuuspalvelu on Venäjän ja Venäjästä riippuvaisten liettualaisten oligarkkien talutusnuorassa.

"Venäjä haluaa valvoa paitsi Tšetšeniaa myös ulkomailla asuvia tšetšeenejä", Visockas sanoo.

"Liettuan turvallisuuspalvelu ei palvele Liettuan valtion intressejä."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi