HS testasi: Ilkivallantekijä saa sotkea kaikessa rauhassa Helsingissä

Helsingin Sanomien toimittajat testasivat, puuttuvatko kaupunkilaiset epäilyttävään toimintaan Helsingin keskustassa. Pyörän varastaminen tyssäsi heti alkuunsa, mutta töhriminen ja roskaaminen eivät ohikulkijoita juuri kiinnostaneet.

Näin testit etenivät:

Punainen pyörä lukitaan Helsingin rautatieaseman eteen vaijerilukolla. Varkaaksi tekeytynyt toimittaja kaivaa kassistaan minisahan ja aloittaa raivokkaan varkausyrityksen.

Rahiseva sahausääni kuuluu useiden metrien päähän. Japanilainen pariskunta kävelee ohi ja katsoo hymyillen.

Lukon sahaus ehti jatkua vain minuutin ja 45 sekuntia, kun viereen kaartaa kypäräpäinen pyöräilijä.

"Anteeksi, mitä sinä teet?", mies kysyy syyllistävällä äänellä.

Toimittaja selittää, että kyseessä on testi ja pyörä hänen omansa. Mies on paljon pyöräilevä 21-vuotias helsinkiläinen Jaakko Ilola, joka on tuskastunut varkauksiin.

"Monilta kavereiltani on varastettu pyörä. Olit tosi viattoman näköinen, mutta ajattelin, että on epätodennäköistä, että pyörä olisi omasi."

Ilolan mielestä ihmisten pitäisi ehdottomasti puuttua enemmän epäilyttäviin tilanteisiin.

"Olen kuullut, että tästäkin lähtee ihan päiväsaikaan pyöriä. On ihmeellistä, että ketään ei kiinnosta."

Töhriminen käy sen sijaan huomattavasti helpommin. Toimittaja alkaa täyttää Rautatieaseman raitiovaunupysäkin mainostaulua sinisillä tussinvedoilla.

Kymmenen minuutin aikana kukaan ei kiinnitä töhrijään huomiota, vaikka monet käyvät vieressä laittamassa roskia roskikseen.

Kun piirustusalustaksi vaihdetaan Mikonkadun opaskarttataulu, reaktioita tulee heti. Keski-ikäinen nainen melkein pysähtyy, mutta ei sano mitään. Kolme teiniä seisahtuu muutaman metrin päähän seuraamaan puuhaa naureskellen.

Reilun kahden minuutin piirtelyn jälkeen kulman takaa ilmestyy kaksi vartijaa, jotka näyttävät kävelevän ohi. Viime hetkellä toinen kääntyy ja vaatii selitystä. Kuultuaan, että kyseessä on toimittaja, vartija testaa sormellaan, onko tussi todella vesiliukoista.

"Pyyhit sitten kanssa tuon", hän varmistaa ja katoaa.

Roskaamistakin voi harrastaa aivan vapaasti kenenkään puuttumatta. Ateriointi Esplanadin puistossa päättyy siihen, että toimittaja levittää roskat ympärilleen ja häipyy. Kukaan ei sano mitään, mutta vieressä loikoillut nuori mies katsoo perään pitkään ja paheksuvasti.

Toimittaja palaa keräämään kääreet ja kysyy mieheltä, miksi tämä ei sanonut mitään.

"Ajattelin, että ehkä Suomessa toimitaan näin. Olin tosi yllättynyt siitä, että tuollainen tyttö jätti roskansa levälleen", selittää 21-vuotias italialainen Sabatino Antonini, joka on maassa ensimmäistä päivää.

Toimittaja päättää yrittää vielä: kävelyä pitkin ihmisten täyttämää puistoa, ja samalla roskien heittelyä ympäriinsä. Mutta ei, roskaaja saa kulkea rauhassa. Kukaan ei myöskään kerää papereita roskikseen, ennen kuin toimittaja itse palaa siivomaan jälkensä.

Tutkijan mukaan laumakäyttäytyminen, pelko ja kaupungin roolin muuttuminen ovat ajaneet välinpitämättömyyteen. Harva yrittää tehdä asialle mitään, oli kyse sitten sairaskohtauksesta, tappelusta tai roskaamisen estämisestä.

Mistä se johtuu?

"Se ei ole laiskuutta, vaan kyse on laumakäyttäytymisestä tilanteessa. Ihmiset ovat taipuvaisia toimimaan samoin kuin muutkin siinä ympärillä", sanoo kaupunkitutkija Sampo Villanen Helsingin yliopistosta.

Ylikomisario Juha Hakola Helsingin poliisista puolestaan näkee, että välinpitämättömyys ja 'ei kuulu mulle' -ajattelu nostavat päätään.

"Liian usein vain kävellään ohi, omaa reviiriä halutaan suojella", Hakola arvioi.

"Kaikki toivovat, että itseä autetaan hädässä, mutta harva on valmis itse auttamaan", Hakola kuvaa tilannetta.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri löytää puuttumattomuuteen kaksi syytä. Ensinnäkin ihmiset haluavat Saurin mukaan välttää hankaluuksia ja varmistaa sen, ettei itselle käy mitään.

Toinen syy liittyy kaupungin roolin muuttumiseen. Kaupungista on tullut asukkaidensa palvelija, joka juoksee perässä korjaamassa jäljet.

"Ennen asukkaat muodostivat yhteisön, nyt ihmiset ovat ulkoistaneet kaupunkilaisten valvonnan kaupungin kontolle, esimerkiksi roskaamisessa. Minäkin saan koko ajan palautetta, miksi kaupunki ei tee mitään", Sauri kertoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi