Halonen tarraa yhä lautaseensa

Kaksi lautasta kuohuttaa pääministerin ja presidentin välejä edelleen

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) ilmoitus uusista huippukokouskäytännöistä yllätti tasavallan presidentti Tarja Halosen.

Eilen Halonen kertoi keskustelleensa asiasta Vanhasen kanssa vain hieman ennen kuin tämä kertoi uusista linjauksista tiistaina.

"Minulla oli sellainen käsitys, että olimme yhtä mieltä siitä, että Lissabonin sopimus ei ole muuttanut tilannetta Suomen osalta siten, että meidän pitäisi tehdä uusia päätöksiä koskien yhden paikan tilannetta", Halonen sanoi keskiviikkona Mäntyniemessä tiedotustilaisuudessaan.

Halonen sanoi saaneensa julkisuudesta sen kuvan, että uusia linjauksia on tehty.

Vanhanen linjasi tiistaina, että kun EU:n huippukokouksissa Suomella on kokouspöydässä vain yksi paikka, edustaa Suomea pääministeri. EU-asiat kokonaisuudessaan - myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta - kuuluvat hallituksen toimivaltaan. Hallitus aikoo antaa asiaa koskevan kirjelmän eduskunnalle tänään torstaina.

Halonen puolestaan katsoo yhä, että presidentillä tulee olla mahdollisuus osallistua EU-kokouksiin tietyissä tapauksissa: "Jos tulee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kyse, niin silloin minusta pitää olla presidentti mukana."

Halosen mukaan kysymys hänen kannaltaan on "lähinnä siitä, kuinka aktiivisesti ohjataan sitä, että tulisi vain yksi kutsu".

"Jos Euroopan unionilla ei ole mitään sitä vastaan, että siellä on kaksi edustajaa, niin onko jokin erityinen syy siihen, että tästä kannasta poikettaisiin", Halonen kysyi.

Pääministeri Vanhanen arvioi keskiviikkona, ettei tiedossa ole sellaisia kokouksia, joihin myös Suomen presidentti voisi osallistua.

Lisäksi Vanhanen sanoi, että uusi EU:n presidentti aikoo kutsua huippukokouksiin vain yhden edustajan maata kohti. Vanhanen tapasi vastavalitun EU-presidentti Herman Van Rompuyn eilen.

Halonen korostaa, että hän ei ole tähänkään asti pyrkinyt päättämään esimerkiksi EU:n talousasioista tai maatalouspolitiikasta tai muista sellaisia asioita, jotka ovat selvästi EU:n uutta sisäpolitiikkaa.

Halonen itse arvioi, että hän ei matkusta jatkossa EU:n huippukokouksiin "samaan tahtiin" kuin nyt.

Hän korostaa, että kyse on presidentille perustuslaissa annetun tehtävän hoitamisesta. Se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei nyt ole suuria erimielisyyksiä, ei tarkoita, ettei niitä joskus tulevaisuudessa voisi nousta.

"Voin hyvinkin kuvitella, että tulevaisuudessa on tilanteita, joissa ollaan eri mieltä. Ja kyllä minun käsittääkseni Suomen perustuslaissa on katsottu hyvin selkeästi, että presidentillä on ulko- ja turvallisuuspoliittista valtaa. Ja jos siitä halutaan karsia, se pitää tapahtua laillista tietä."

Halonen sanoo, että presidentin toimivaltaan puuttuminen ei voi tapahtua ilmoitusasiana. Jos siihen halutaan puuttua, on oikea paikka perustuslain uudistamista pohtiva Taxellin komitea.

"Jos muutoksia halutaan, se tietysti vaatii aika suurta enemmistöä eduskunnassa, ja sitten asia koskee seuraavaa presidenttiä. Sen takia olen hiukan hämmentynyt tästä."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi