Helsingin yliopiston laitokset vähenevät reilusti

Helsingin yliopistossa on ensi vuoden alusta enää 24 ainelaitosta nykyisten 70:n sijaan.

Viimeisenä päätettiin valtiotieteellisen tiedekunnan laitosrakenteesta keskiviikkona.

Laitosten karsinta ja yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi liittyy yliopistolain uudistukseen, joka tuo yliopistoille lisää talousvastuuta.

"Suuret laitokset kykenevät hoitamaan paremmin taloutta kokonaisvaltaisesti", sanoo Helsingin yliopiston uudistushankkeen projektinjohtaja Ulla Mansikkamäki.

Pienten oppiaineitten uskotaan säilyttävän suurissa yksiköissä varmemmin elinkelpoisuutensa ja myös monitieteisyydelle luodaan niissä pohjaa.

Vastuuyksikön vähimmäisbudjetti on viisi miljoonaa euroa, joka sisältää myös ulkopuolisen eli täydentävän rahoituksen. Yksikössä on oltava vähintään kymmenen professuuria tai tutkimusjohtajan tehtävää.

Tiedekuntien määrä säilyy Helsingin yliopistossa entisellään eli niitä on vastakin 11, mutta neljässä ei ole laitoksia lainkaan. Laitoksettomia ovat teologinen, oikeustieteellinen, eläinlääketieteellinen ja farmasian tiedekunta.

Myös valtiotieteellisestä tiedekunnasta oltiin tekemässä laitoksetonta, mutta se herätti vastustusta.

Lopulta vaihtoehtoja oli kolme, joista yliopiston päättävä elin konsistori äänesti. Lopulta päädyttiin kahden laitoksen malliin.

Tiedekuntiin kuulumattomista erillisistä laitoksista 17 säilyy nykyisenlaisena ja kaksi – seismologian laitos ja kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos – liittyvät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan laitoksiin.

Humanistisen tiedekunnan sisäiset Kristiina-instituutti ja Renvall-instituutti yhdistyvät uusiin ainelaitoksiin.

Svenska social- och kommunalhögskolanin asema säilyy nykyisenlaisena.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi