Henkilötietojen naputtelu verkkoon voi vaarantaa yksityisyyden

Suomalaiset verkkosivujen ylläpitäjät eivät kunnioita käyttäjien oikeutta tietää, miten heidän henkilötietojaan käytetään.

Sivustot keräävät paljon tarpeettomia tietoja, eivätkä informoi niiden käsittelystä. Ylläpitäjät myös sälyttävät vastuun tietoturvasta käyttäjälle, vaikka se kuuluisi palveluntarjoajalle, selviää tietosuojavaltuutetun tuoreesta selvityksestä.

Selvityksessä tutkittiin keskustelupalstoja, verkkoyhteisöjä sekä verkkokauppoja ja pikavippisivuja.

"Ihmisillä on oikeus tietää, mihin tietoja käytetään ja luovutetaanko niitä eteenpäin. Verkkotoimijoiden pitäisi kiinnittää enemmän huomiota yksityisyydensuojaan", napauttaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

Kriittisin ongelma verkon turvallisuudessa on keskusrikospoliisin (Krp) mukaan se, ettei kolmannen osapuolen tunkeutumista järjestelmään estetä tehokkaasti.

"Riskisivustoja ylläpitävät usein harrastelijat, jotka eivät ole perehtyneet henkilötietolakiin. Ylläpitäjät eivät päivitä ohjelmistoja tarpeeksi turvallisiksi", sanoo ylitarkastaja Sari Kajantie Krp:n tietoverkkorikososastolta.

Ero ammattimaiseen toimintaan on se, että esimerkiksi verkkopankeilla on vakinaiset juristit huolehtimassa pykälistä.

Euroopan unionin kansalaisten mielipiteitä mittaavan Eurobarometrin mukaan kahta kolmesta suomalaisesta arveluttaa syöttää tietoja verkkoon.

Epäluulo ei selvityksen perusteella ole aiheeton. Tietojen väärinkäytön lisäksi paljastui riski tiedonkeruusta yhdistelemällä verkon rekistereitä.

Suomessa on Aarnion mukaan alettu käyttää samoja salasanoja eri sivuilla. Siksi heikosti suojattujen sivujen kautta voi päästä jopa suojattuihin pankkiyhteyksiin.

"Henkilötietojen luovutusta verkossa on vaikea välttää. Rekisterinpitäjät eivät kuitenkaan tunnista kumppaneitaan, eivätkä käyttäjät verkkoyhteisöjen isäntiä", Aarnio luettelee.

Jos henkilötietojen takia tulee ongelmia, käyttäjät eivät tiedä, kenen puoleen kääntyä.

"Yhteisöissä voi ladata kolmatta henkilöä koskevia tietoja, mikä lähentelee identiteettivarkautta. Vääristä profiileista voi seurata koulukiusaamista, puhelinhäiriköintiä tai ongelmia työpaikalla."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi