23.7.2008 5:22
Helsinkiläinen kolmen lapsen äiti Hanna istuu keittiön pöydän ääressä ja esittelee kuittipinoa. Kuiteissa on hinta hänen lapsistaan – ja epäonnistuneista yrityksistä saada lapsi.
Hannan nimi on muutettu, sillä edes lähisukulaiset eivät tiedä, kuinka lapset ovat saaneet alkunsa.
"Monelle on helpompi kestää, jos saa jakaa asian. Emme salanneet häpeästä vaan siksi, että emme jaksaneet vanhempien sukulaisten voivottelua. Se oli muutenkin rankka asia", Hanna sanoo.
Hanna oli 34-vuotias, kun hän avopuolisonsa Petrin kanssa alkoi yrittää raskautta. Lasta ei kuitenkaan kuulunut, joten pari hakeutui Fertinovan klinikalle.
Ongelma oli molemmissa: Petrin siittiöiden liikkuvuudessa oli ongelmia ja Hannan munasolut eivät irronneet normaalisti.
Hannalta kerättiin hormonihoitojen avulla munasoluja ja ne hedelmöitettiin laboratoriossa.
Hän tuli raskaaksi – kaksi kertaa – mutta molemmat yritykset johtivat keskenmenoon. Kolmas yritys ei onnistunut.
Neljäs yritys onnistui ja pari sai esikoisensa. Seuraavat raskaudet alkoivat jo vaivattomammin. Parin nuorin lapsi on jo yksivuotias ja hoitorumba on takana.
Hanna on onnekas, sillä kolmen lapsen saamiseen vaadittiin vain kaksi munasolujen keräämistä. Niillä kerroilla saatiin talteen tarpeeksi munasoluja pakastettaviksi ja käytettäväksi myöhemmin. Juuri hormonihoidot olivat Hannan mielestä rankimpia. Yhteensä koeputkihedelmöityksiä tuoreilla tai pakastetuilla alkioilla tarvittiin seitsemän.
Selviytymiskeinona voi käyttää mustaa huumoria. "Jälkikäteen voin naljailla miehen kanssa, että jos lapset eivät ole kilttejä, palautetaan ne Fertinovalle ja saadaan rahat takaisin."
"Koko asiahan on jotenkin absurdi: toiset ihmiset tekevät työkseen toisten lapset", Hanna tiivistää lapsettomuushoitojen idean.
Fertinovan hinnastosta laskemalla selviää, että Hanna ja Petri ovat maksaneet pelkistä hedelmöityshoidoista, alkioiden pakastuksista ja siirroista sekä hormonilääkkeistä noin 10 800 euroa. Lisäksi tulevat tutkimukset, ultraäänet, käyntimaksut ja raskauden seuranta, jonka pari halusi tehdä tutulla klinikalla. Summasta voi vähentää Kela-korvauksen, mutta halvaksi hoidot eivät silti tule.
"Laskut jakautuivat kuuden vuoden hoitojen ajalle, joten se ei ollut niin suuri kertasumma. Hintaa ei mieti kun se paketti on käsissä", sanoo Hanna.
Rahan lisäksi aika on merkittävä tekijä. Jokainen hoitovaihe kestää aikansa ja biologinen kello tikittää.
Vaikka Hanna ja Petri ovat hyvätuloisia, hekin joutuivat miettimään rahojen riittävyyttä. Hoitoihin käytetty raha oli jostakin muusta pois. "Välillä joutui miettimään, millä luottokortilla maksaa apteekissa", kertoo Hanna.
Raskaat hoidot jotka eivät johdakaan raskauteen, vaativat myös henkistä kanttia.
"Etukäteen ei tiedä lopullista hintaa ja turhissa yrityksissä raha vain häviää. Välttämättä lasta ei saa, vaikka kuinka maksaisi", pohtii Hanna.
Myös eettisiä kysymyksiä tuli vastaan. "Pohdin, onko tämä oikein että meillä on mahdollisuus mennä ja ostaa se lapsi. Varmaan kaikille se ei ole mahdollista. Vaikka rahaa olisikin, klinikoita on vain suurissa kaupungeissa joten alueellisesti on eroja. Monelle lapsi jää vain haaveeksi. Meitä onnisti."
Lapsettomuuden hoitaminen vaatii rahaa 23.7.2008
TIETOKULMAErilaiset hedelmöityshoidot 23.7.2008
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi