Ilmaston lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa

Suomen ilmasto on lämmennyt keskimäärin 0,7 celsiusastetta sadan viime vuoden aikana.

Eniten eli jopa kaksi astetta ovat kohonneet keväiset lämpötilat. Yölämpötilat ovat nousseet enemmän kuin päivälämpötilat. Tämä johtunee siitä, että pilvisyys on lisääntynyt ja voimistuneet läntiset tuulet ovat tuoneet kosteaa meri-ilmaa Fennoskandiaan.

Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa. Lajit reagoivat muutoksiin omilla tavoillaan. Professori Heikki Toivonen ja vanhempi tutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta selvitti ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen luonnon monimuotoisuuteen.

Hyönteisten hyöky, kuvaa Pöyry 2000-lukua. "Tahti on ollut suorastaan hurjaa: joka vuosi on löytynyt noin 15 uutta perhoslajia, joista osa on ehtinyt vakiintuakin tänne. Lisäksi monet eteläsuomalaiset lajit ovat levinneet pohjoisemmas."

Esimerkiksi neitoperhonen oli 1900-luvun alussa harvinaisuus. 1940-luvulta lähtien sitä tavattiin näillä leveysasteilla satunnaisesti. Vuonna 1972 se talvehti ensimmäisen kerran Manner-Suomessa.

Lapissa taas luonnon monimuotoisuus vähenee, kun palsasoiden ikirouta sulaa. Norjassa ja Ruotsissa routaiset keot ovat jo huvenneet laajoilta alueilta.

"Palsasuot häviävät pohjoisesta Fennoskandiasta, jos ilmasto lämpenee neljä celsiusastetta. Parin asteen lämpeneminen riittää sulattamaan valtaosan palsasoista", tutkimusprofessori Miska Luoto Oulun yliopistosta arvioi.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC ennustaa, että tällä vuosituhannella Suomen vuotuinen keskilämpötila nousee 2,4–7,4 astetta.

Palsasoiden kato näyttää vääjäämättömältä. "Ei ole mitään konstia pitää niitä keinotekoisesti jäässä", toteaa Luoto.

Vielä nyt Suomessa on useita satoja palsasoita Käsivarren Lapissa sekä Inarin ja Utsjoen seuduilla. Niille ihanteelliset olot vallitsevat, kun vuotuinen keskilämpötila on –3:sta –5 celsiusasteeseen ja sademäärä alle 450 millimetriä vuodessa.

Kun ilmastomuutos sulattaa palsat, ikiroudasta vapautuu maan uumeniin varastoitunutta metaania ilmaan.

Metaanipäästöt lisääntyivät noin 50 prosenttia vuosina 1970–2000 Ruotsin Abiskossa, jossa palsasuot ovat häviämässä.

Metaani on parikymmentä kertaa vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi