Internetin palvelinkeskukset syövät energiaa kuin kokonaiset kunnat

Kallistuva sähkö on havahduttanut monet kuluttajat huomaamaan kodin elektroniikkalaitteiston energiasyöppöyden. Ongelma on myös laajempi, sillä maailmanlaajuisesti it-alan on arvioitu nousevan jopa lentoliikenteen veroiseksi ympäristösaastuttajaksi vuoteen 2020 mennessä.

Tietokoneiden lisäksi palvelinkeskukset ovat merkittäviä sähkönkuluttajia ja sitä kautta mahdollisesti myös hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia.

Palvelimet ovat ikään kuin tietotekniikan joukkoliikennettä ja henkilökohtaiset työasemat yksityisautoja.

Kärjistetysti voi sanoa, että internet sijaitsee palvelinkeskuksissa: niiden prosessorit hurisevat, kun lähetetään sähköposteja, avataan sivustoja tai käytetään hakupalveluja.

The New York Times -lehti on laskenut, että yksi haku Googlen hakukoneella kuluttaa yhtä paljon virtaa kuin energiansäästölamppu vie tunnissa.

HS selvitti joidenkin Suomessa toimivien yritysten ja konesaliyrittäjien vuosikulutuksia.

Esimerkiksi TeliaSoneralla ja Elisalla on kummallakin kymmeniä konesaleja, joiden yhteenlaskettu palvelin- ja jäähdytyskulutus oli viime vuonna 75 000 megawattituntia – yhtä paljon kuin esimerkiksi Loviisan kaupungissa kulutetaan yhteensä vuodessa.

Yhdessä TeliaSonera, Elisa, TietoEnator ja Datacenter Finland yltävät samalle kulutustasolle kuin Mäntsälä, joka on Suomen runsaasta 400 kunnasta 88. suurin sähkön käyttäjä. Kuntien sähkönkulutukseen sisältyvät asuminen ja maatalous, palvelut ja rakentaminen sekä teollisuus.

Sähkönkulutuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä oli vain harva laskenut.

Energiasyöppöys muodostuu monista tekijöistä. Palvelimet ovat entistä pienempiä ja tehokkaampia, mutta useimmat eivät vielä ekotehokkaita.

"Nykyään yksi, kymmeniä palvelimia sisältävä palvelinkaappi voi olla samankokoinen kuin aiemmin oli yksi palvelin", Crescomin palvelutuotannon johtaja Pekka Rasi kuvailee kymmenen viime vuoden aikana tapahtunutta murrosta.

Samaan tilaan mahtuu siis enemmän palvelimia, jotka yötä päivää huristessaan kuumenevat.

"Palvelimien jäähdytys kuluttaa jopa yhtä paljon kuin itse koneet", Datacenter Finlandin järjestelmävastaava Mikko Puumala sanoo.

Saleja viilennetään muun muassa ulkoilman ja veden avulla. Lämpöä myös otetaan talteen ja myydään eteenpäin. Esimerkiksi Tukholmassa TietoEnatorin Älvsjön toimitilojen lämmittämisessä 80 prosenttia lämmöstä tulee oman konesalin tuottamasta energiasta.

"Energiamäärä vastaa noin 200 omakotitalon ympärivuotista lämmitysenergiaa", kertoo TietoEnatorin tiedottaja Riitta-Liisa Mattila.

Suomessa hukkalämmön talteenotto on vielä alkutekijöissään. Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) kehityspäällikkö Tero Tuononen kannustaa palvelinkeskusyrittäjiä – ja myös valtiota – etsimään yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi kasvihuone- tai kylpyläyrittäjien kanssa: vedellä saataisiin taitettua salien energiakustannuksia alas, ja palvelimien lämpö puolestaan voitaisiin hyödyntää kasvihuoneessa tai kylpylässä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi