Jeltsinin Venäjä laski salaa hinnan Karjalalle

Venäjä laski Boris Jeltsinin presidenttikaudella hinnan Suomelta anastamalleen siivulle Karjalaa.

Hinta laskettiin myös Kuriilien saarille. Laskelmat tehtiin aivan vuoden 1992 alussa. Niistä kertoi Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston johtaja Andrei Fjodorov Argumenti Nedeli -lehden kolumnissa viime tiistaina.

Talousasiantuntijat pitivät mahdollisena saada Suomelta Karjalasta jopa 15 miljardia dollaria, mitä pidettiin erittäin korkeana hintana. Nykyrahassa summa vastaa vajaata 13,5 miljardia euroa, mikä olisi vajaa kolmannes Suomen ensi vuoden budjetista.

Kuriilien hinta kohosi vieläkin korkeammalle, 20–25 miljardiin dollariin.

Laskelmat tehtiin aikana, jolloin Venäjän poliittinen ja taloudellinen kriisi velloi pahimmillaan. Neuvostoliitto oli hajonnut edellisenä vuonna ja jättänyt Venäjän syvään hajaannuksen tilaan.

Fjodorov itse toimi kommunistivallan lopulla varaulkoministerinä ja lyhyen aikaa jopa Neuvostoliiton pääministerinä. Vuodesta 1991 alkaen hän työskenteli varapresidentti Aleksandr Rutskoin ulkopoliittisena neuvonantajana.

Kolumnissaan Fjodorov kuvaa Venäjän talouden tilaa ja sisäisten ongelmien määrää katastrofaaliseksi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

"Nimenomaan silloin hallituksen sisällä ja Venäjän presidentti B. Jeltsinin lähipiirissä alkoi salainen sisäinen keskustelu. Puheet etenivät siten, kuinka voisi äärimmäisessä tapauksessa käyttää 'territoriaalista resurssia' Venäjän budjetin täydentämiseksi. Puhuttiin Japanista, Suomesta ja Kiinasta", Fjodorov kirjoittaa.

Mahdollisuuksia punnittaessa hallituksen sisäpiirissä muodostettiin epävirallinen lista Venäjän osien myymisen puoltavista ja sitä vastaan puhuvista seikoista. Myymisen puolesta puhui muun muassa se, että siten niiden alueella voisi alkaa uusi teknologian ja teollistumisen aikakausi.

Asiantuntijat katsoivat myös, että Venäjän haltuunsa ottamien alueiden myyminen toimisi maailmalle osoituksena "uudesta demokraattisesta Venäjästä".

Kaikki nämä suunnitelmat jäivät kuitenkin paperille. Hajoamistilassa olleen maan johto päätteli, että Venäjän osien myyminen länsimaille olisi liian vaarallinen kokeilu.

"Täytyy muistaa se, että niinä vuosina oli syntynyt sellaisia organisaatioita, tyyppiä 'ProKarelia' tai 'Suur-Suomi', jotka avoimesti puhuvat siitä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on keino painostaa Venäjää", Fjodorov tiivistää.

Fjodorovin kirjoitus asettaa Suomessa viime viikot velloneen Karjala-keskustelun uuteen valoon. Se käynnistyi, kun Kainuun Sanomat uutisoi Suomen poliittisen johdon saaneen viestejä Venäjän presidentin hallinnolta vuoden 1991 lopulla, ja toisen kerran tammikuun lopussa 1992.

Presidentti Mauno Koivisto kertoi Helsingin Sanomissa puolitoista viikkoa sitten, ettei Venäjä tarjonnut Karjalaa takaisin hänen presidenttikaudellaan. Suomessa ei myöskään laskettu Karjalalle sopivaa kauppahintaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi