Jo yli 200 työpaikkailmoituksessa on rikottu lakia tänä vuonna

Työpaikkailmoitukset rikkovat usein yhdenvertaisuuslakia. Työnantaja seilaa laittomilla vesillä, kun ilmoituksessa etsitään esimerkiksi 30–50-vuotiasta, asevelvollisuuden suorittanutta miestä. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnhakijoiden tasavertaista kohtelua.

Uudenmaan työsuojelupiiri on löytänyt tänä vuonna yli 200 työpaikkailmoitusta, joissa on rikottu yhdenvertaisuuslakia. Syrjiviä työpaikkailmoituksia on julkaistu niin työvoimahallinnon internet-sivuilla kuin lehtien palstoillakin.

Myös yritysten verkkosivujen avoimet lomakkeet sisältävät usein laittomia vaatimuksia hakijoilta.

Työsuojelupiiri on lähettänyt lakia rikkoneille yrityksille selvityspyynnön ilmoituksista. Jos yritys julkaisee uudelleen ilmoituksen, joka rikkoo yhdenvertaisuuslakia, työsuojelupiiri jättää asiasta tutkintapyynnön poliisille. Muutamia esitutkintapyyntöjä on jo vireillä.

Laittomuuden raja ylittyy, jos työntekijältä edellytetään hakemuksen perusteella ominaisuuksia, jotka eivät ole välttämättömiä työn suorittamiseksi. Tyypillisiä rajauksia ilmoituksissa ovat ikä, sukupuoli, täydellisen suomenkielentaidon edellyttäminen tai kuvan pyytäminen.

"Kuvaa voi vaatia vain, jos kyseessä on mallin tai näyttelijän työ. Muissa ammateissa ulkonäöllä ei pitäisi olla merkitystä, ja sitä käytetään turhaan erotteluperusteena. Käsittämättömintä on, että vaikka kuorma-autonkuljettajasta tai kaupanmyyjästä pyydetään kuvaa hakemuksessa", pauhaa tarkastaja Maarit Lehmussilta Uudenmaan työsuojelupiiristä.

Kallio- ja maanporauslaitteita valmistava Robit Rocktools haki elokuussa myynti-insinööriä. Ensimmäistä kertaa yritys pyysi liittämään hakemukseen kuvan.

"Myyntityötä tekevä henkilö on yrityksen käyntikortti. Meillä on vientiä yli 50 maahan, joten on tärkeää, että työntekijä näyttää hyvinvoivalta ja siistiltä", kuvailee toimitusjohtaja Jussi Rautiainen.

Rautiainen hämmästyy kuullessaan, että kuvan perusteella työntekijöiden erotteleminen on laitonta.

"Kuva jää sitten kertakokeiluksi. Jatkossa emme sitä pyydä, jos se on laitonta. Olemme tosin valinneet kuvattomankin hakemuksen lähettäneitä jatkoon", Rautiainen huomauttaa.

Kuvan pyytämisen ongelmat tulevat yllätyksenä myös Rax Ravintoloiden ketjujohtajalle Virpi Salmiselle, joka etsii paraikaa kuvallisella hakemuksella ravintolapäällikköä Turun ja Tornion pizzaravintoloihin.

"En ole edes ajatellut, että kuvan pyytämisessä olisi jotain väärää. Eihän kuva kerro, millainen ihminen varsinaisesti on, eikä sen perusteella tehdä valintapäätöksiä. Toisaalta kuvasta näkee ainakin hakijan yleisen siisteyden, joten siitä saa jo mielikuvan, millainen ihminen on tulossa haastatteluun", Salminen sanoo.

Työsuojelupiirin selvityksen mukaan laittomia ilmoituksia on kaikkien alojen ja niin isojen kuin pientenkin yritysten ilmoituksissa. Ihannetyöntekijä menee samaan muottiin, olipa ala mikä tahansa.

"Kaikki työnantajat ovat hurahtaneet 'täydellinen ihminen' -höpötykseen. Työntekijän pitäisi olla nuori, hoikka, fiksu ja kielitaitoinen. Kaikki tämä halutaan tietää jo siinä vaiheessa, kun hakija on vasta paperilla", Maarit Lehmussilta kertoo.

Lehmussillan mukaan koko työkentässä on vain yksi ala, jossa hakusyrjintää ei tapahdu: terveydenhuolto. Alalla on niin kova pula tekijöistä, että lähes suomenkielentaidotonta lääkäriä tai lihavaa hoitajaa ei ole varaa olla kutsumatta haastatteluun ja ottamatta töihin.

"Kaikki saavat töitä, joten kovin suuria rajoituksia ilmoituksiin on turha laittaa. Sitä paitsi terveydenhuolto elää omassa kuplassaan, jossa tärkeintä on, että on alan koulutus. Edes lääkäriltä ei vaadita kunnollista kielitaitoa."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi