Joka kahdeksas jää tammikuussa viinatauolle

Joulu on nyt takana ja vielä kun uudenvuodenaaton kuohuvat on juotu, moni sulkee korkin kuukaudeksi. Vuosi sitten tipatonta tammikuuta vietti useampi kuin joka kahdeksas suomalainen, käy ilmi Terveyden edistämisen keskuksen tutkimuksesta.

Ensimmäinen tipaton tammikuu järjestettiin Suomessa 1940-luvun alkupuolella. Tuolloin Propaganda-aseveljet-niminen järjestö puuhasi raittiuskampanjaa, jonka taustalla oli eräänlainen solidaarisuusajatus. Oli väärin, että kotirintamalla ryypättiin, kun kerran rintamallakaan näin ei voinut tehdä.

Toisen syntytarinan mukaan tipaton kuukausi sai alkunsa Yhtyneillä paperitehtailla 1970-luvulla. Ajatus tipattomasta kuukaudesta syntyi, kun alkoholinkulutuksen kerrottiin uutisissa yhä vain kasvavan.

Tuolloin tosin pidettiin tipaton helmikuu – yhden selityksen mukaan siksi, koska se on vuoden lyhin kuukausi.

Tipatonta tammikuuta ei muualla maailmassa tunneta. Jos vaikkapa italialaiselle kertoo suomalaistavasta, hän ei välttämättä usko koko juttua.

Muissa Pohjoismaissakaan ei ilmiötä tunneta. Ei edes Ruotsissa, jossa alkoholinkulutus on hyvin samanlaista kuin Suomessa. Mutta ei ollut Ruotsi 1940-luvulla sodassakaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi