Joka kolmas suomalainen kärsii unettomuudesta

Kansanterveyslaitoksen akatemiatutkijan Timo Partosen mukaan suomalaisten unihäiriöistä voidaan jo puhua kansantautina.

"Suurelta osin kyse on työelämästä ja siinä tapahtuneista muutoksista. Työajat ovat entistä epäsäännöllisempiä ja työpäivät voivat olla pitkiä. Mitä enemmän on työtunteja, sitä helpommin nukkumisesta nipistetään aikaa vapaa-ajan harrastuksiin", Partonen kuvailee.

Tilapäinen unettomuus on hyvin tavallista, sitä on lähes jokaisella suomalaisella joskus. Joka kolmas aikuinen kärsii unettomuudesta, lähinnä katkonaisesta yöunesta, vähintään kolme kertaa viikossa.

"Etenkin liikennealalla epäsäännölliset työajat ovat lisääntyneet viime vuosina. Liikenteessä tietysti riskit ovat isot, ja vireyden näkökulmasta tällainen kehitys ei ole suotavaa", Työterveyslaitoksen unitutkija, psykologian dosentti Mikael Sallinen sanoo.

Samalla fyysinen työ, joka olisi nukkumisen kannalta hyväksi, on vähentynyt.

Nuorten harrastusten lykkääminen iltamyöhälle on Partosen mielestä käsittämätöntä. Raskasta kuntoliikuntaa ei pitäisi harrastaa neljään tuntiin ennen nukkumaanmenoa.

"Jos esimerkiksi jalkapallotreenit loppuvat kymmeneltä, ei uni varmasti tule ennen puoltayötä. Nuoret kuitenkin tarvitsevat unta 9–10 tuntia. Mieluummin näkisin eläkeläiset kuntoilemassa iltavuoroilla, koska he tarvitsevat vähemmän unta ja saavat myös nukkua aamulla pitempään."

Unettomuus ehdyttää voimavaroja, heikentää muistia, altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle. Se myös heikentää terveyttä.

"Jatkuva univaje rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Se johtaa myös korkeisiin sokeriarvoihin ja lihottaa", Partonen sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi