Joka kymmenes lapsi kärsii lapsi vanhempiensa juomisesta

Joka kymmenes suomalainen on kasvanut kodissa, jossa vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö on aiheuttanut hänelle ongelmia tai haittaa.

Tämä tarkoittaa puolta miljoonaa alkoholin varjossa elänyttä lasta, sanoo A-klinikkasäätiön erityisasiantuntija Teuvo Peltoniemi, joka on tutkinut alkoholiperheiden lapsia vuosien ajan Lasinen lapsuus -projektissa.

Peltoniemen mukaan lapsi jää alkoholiperheessä helposti yksin. Lapsi kokee usein turvattomuutta ja saattaa ottaa kantaakseen vanhemman roolin. Joistakin lapsista tulee aggressiivisia.

Vaikka vanhempien alkoholin liikakäytön haitat lapsille tiedetään, lapsia ei aina osata huomioida.

"Aikuisia autetaan, mutta lapset ovat kautta aikain jääneet syrjään. Lapset tarvitsevat kuitenkin ihan vauvaiästä asti myös itselleen hoitoa", sanoo erityislastentarhanopettaja Leena Larkovuo, joka työskentelee A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan perheosastolla.

Siellä hoidetaan sekä päihdeongelmaisia vanhempia että heidän lapsiaan. Hoito kestää keskimäärin muutaman kuukauden.

Larkovuon mukaan pienillekin lapsille täytyy kertoa vanhempien päihdeongelmista.

"Vanhemmat saattavat ensin bluffata, että täällä ollaan lomalla. Mutta lapselle pitää kertoa lapsen sanoin, mitä tapahtuu."

Kunnat lähettävät sairaalaan yleensä kaikkein vaikeimmassa tilassa olevia perheitä. Yhä useammin päihdeongelmat ovat sekoitus alkoholia, huumeita ja lääkkeitä.

Taantuma näkyy perhehoidossakin, ja joitakin hoitojaksoja on jo peruttu. Larkovuo pelkää lasten jäävän taantumassa entistä vähemmälle huomiolle.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi