Jokelalaisten ja kauhajokisten mielestä internet on suurin syy koulusurmiin

Koulusurmat johtuvat jokelalaisten ja kauhajokisten mielestä ensisijaisesti internetin käytön lisääntymisestä.

Seuraaviksi suurimpina syinä nähdään terveyspalvelujen karsiminen ja perinteisen yhteisöllisyyden heikentyminen.

Myös viranomaiskontrollin heikkeneminen selittää jokelalaisten ja kauhajokisten mielestä koulusurmia.

Sen sijaan Suomen kansallista väkivallan perinnettä ei koeta syyksi.

Tiedot käyvät ilmi meneillään olevasta Turun yliopiston Arkielämä ja epävarmuus -seurantatutkimuksesta, jossa tarkastellaan kouluammuskelujen jälkiseuraamuksia ja keinoja, joilla paikallisyhteisöt palautuvat kriisien jälkeen takaisin normaaliin arkielämään.

Tutkimusta varten on tehty kattava kysely 18–74-vuotiaille jokelalaisille ja kauhajokisille. Kummallakin paikkakunnalla vastaajia oli runsaat 300.

Ensimmäinen kysely tehtiin Jokelassa touko–kesäkuussa 2008 ja Kauhajoella maalis–huhtikuussa 2009 eli kummallakin paikkakunnalla noin puoli vuotta kouluammuskelun jälkeen.

Jokelassa kolmannes ja Kauhajoelle 18 prosenttia vastanneista oli menettänyt koulusurmissa läheisen.

Lisäksi Jokelasta on kerätty uusi kyselyaineisto tämän vuoden touko–kesäkuussa. Vastaava toteutetaan myöhemmin myös Kauhajoella.

Kyselyistä käy ilmi myös, että poliisin toimintaan oltiin hyvin tyytyväisiä sekä Jokelassa että Kauhajoella.

Sen sijaan muiden viranomaisten toimintaan oltiin Kauhajoella hieman Jokelaa tyytyväisempiä.

"Viranomaistoiminta sai aika paljon nuhteita Jokelan jälkeen. Kauhajoella koettiin, että homma oli tosi hyvin hoidettu", kertoo sosiologin dosentti Pekka Räsänen Turun yliopistosta.

Median toimintaan kauhajokiset olivat puolestaan huomattavasti tyytyväisempiä kuin jokelalaiset. Jokelalaisista yli 70 prosenttia koki median toimineen tapauksen raportoinnissa joko huonosti tai erittäin huonosti. Kauhajokisista median raportointia moitti 40 prosenttia vastaajista.

Jokelalaisista 56 prosenttia oli sitä mieltä, että tapausta ei olisi voinut estää. Kauhajokisista samaan uskoi 59 prosenttia, vaikka poliisi oli kuullut ampujaa ennen surmia ja antanut tämän pitää aseensa.

Tutkimusprojekti jatkuu vuoden 2011 loppuun asti. Sitä varten kerätään vielä runsaasti lisää aineistoa.

Suomesta saatuja tietoja vertaillaan myös vastaavaan aineistoon, jota kerätään Yhdysvalloissa kahdella paikkakunnalla, joissa on myös tapahtunut joukkosurma.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi