Juopot tutkimusrotat saamassa kuolemantuomion

Rotta numero 15 torkkuu häkissään eikä innostu yhtään, kun se nostetaan hännästä pöydälle ihailtavaksi. Se osallistuu Suomen Akatemian addiktio-ohjelmaan, jossa tutkitaan, kuinka alkoholi vaikuttaa aivojen mielihyväratoihin.

Rotta numero 15 on jalostettu juopoksi.

Sen esi-isät ovat tehneet 1960-luvulta lähtien töitä ensin Alkon tutkimuslaboratoriossa, sitten Kansanterveyslaitoksessa ja viime vuodesta lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

Raivoraittiiksi ja juopoksi jalostettua rottakantaa on käytetty melkein 50 vuotta hyväksi lukemattomissa tutkimuksissa ja parissakymmenessä väitöskirjassa.

Kun suomalaisrotat esiteltiin vuonna 1968 Science-lehdessä, niistä tuli kansainvälisiä kuuluisuuksia, jotka houkuttelivat Suomeen tutkijoita Kanadaa, Japania ja silloista Neuvostoliittoa myöten. Suomalaisten tutkijoiden jalostustyö oli onnistunut poikkeuksellisen hyvin.

Numero 15 kaltaiset AA-rotat oppivat viikossa juopoksi. Vedestä ja kymmenprosenttisesta alkoholista ne valitsevat aina alkoholin. Raittiit ANA-rotat eivät koske alkoholiin ensimmäisen lipaisun jälkeen ollenkaan.

Tämän vuoden lopussa rottapopulaatiota uhkaa kuitenkin lopettaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki viime vuonna strategisen linjauksen ja päätti säästösyistä luopua sekä biotieteellisestä alkoholitutkimuksesta että sitä myötä koe-eläimistä. Helsingin yliopistollakaan ei ole määrärahoja koe-eläinten ylläpitämiseen.

Pieni populaatio matkaa pian Yhdysvaltoihin Indianaan tutkimuskäyttöön.

Toinen joukko saattaa matkata loppuvuodesta Britanniaan, jossa eläimet siitostetaan ja alkiot pakastetaan odottamaan tutkimukselle suotuisampia aikoja.

Nestetypessä alkiot säilyvät kymmenisen vuotta, joten suomalaisrottien kanta voidaan tarpeen vaatiessa herättää henkiin.

Rottien työ on ollut uraauurtavaa. Alkoholin humalluttavan ja riippuvuutta aiheuttavan vaikutuksen perusteita on opittu ymmärtämään vasta ihan viime vuosikymmeninä eikä niitä tunneta täysin vieläkään.

Kokeissa kävi ilmi, että juoppo rotta oppii juomaan vähemmän, kun sille annetaan ennen juomista naloksonia, opiaattiantagonistia, joka estää aivoja tuottamasta endorfiineja ja vähentää siten viinan synnyttämän hyvän olon tunnetta.

Rotilla on tutkittu niin retkahtamisen biologiaa kuin makeanhimon ja alkoholismin välistä yhteyttäkin. Rottakokeiden ansiosta alkoholismin hoitoon on kehitetty lääkeainekin.

Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi