Kalastaja ei vielä jaksa huolestua kampamaneetista

Helsinkiläinen ammattikalastaja ei säikähdä merentutkimusalus Arandan Suomenlahden pohjukasta löytämää tiheää kampamaneettikantaa.

"Eihän sinne mahdu joukkoon edes uimaan", Kai Ilves virnistää. Hän on kalastanut Helsingin lähivesillä 1990-luvun alusta eikä ole havainnut kampamaneetteja.

Kampamaneetteja enemmän kalastusta haittaavat saaliita rohmuavat hylkeet ja Maa- ja metsätalousministeriön säännökset.

Ilves lähtee Vuosaaren Urheilukalastajien rannasta nostamaan verkkoja kymmenmetrisellä kalastusaluksellaan Korpulla. Neitsytsaarten ja Morgongåvanin luodon välissä hänellä on meressä 400 metriä ahvenverkkoa. Kun kurottaa aluksen laidan yli ja koukkaa äyskärillä vettä merenpinnasta, ei näy maneetin maneettia.

Ilves luovuttaa Korpun ohjaimet kollegalleen Jaakko Kottoselle ja menee nostamaan verkkoa. Odotettavissa on lähinnä ahventa ja siikaa.

"Siika on se kala, josta raha pääasiallisesti tulee. Ennen se oli lohi, mutta sitten hylkeet veivät hommalta jalat alta. Lohi oli rannikkokalastuksen selkäranka, josta toiset saivat niin paljon rahaa, ettei tarvinnut tehdä hommia kuin neljä kuukautta. Sitten kun hylkeet rupesivat myllertämään tuossa, piti keksiä muuta", hän kertoo keriessään pitkää verkkoa 3,5-asteisesta merestä.

Verkossa sätkii pulleita ahvenia ja pieniä siikoja. Melkein kolmekiloinen taimenkin on joukossa. Yhdestä siiasta on jäljellä vain pää, loppu joutui ilmeisesti hylkeen evääksi.

"Mutta ei se varmaan ole hylje voinut olla, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kertonut, että niille maistuvat ensisijaisesti norssi, kivinilkka ja kolmipiikki", Ilves piruilee.

Saalis ensimmäisestä verkosta oli kolmisenkymmentä kalaa. Ilves ja Kottonen aikovat mennä vielä kokemaan toisia verkkoja pienemmällä veneellä. Rannassa ovat vuosaarelaiset naapurit jo uteliaina odottamassa. Kala menisi kaupaksi vaikka suoraan veneestä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi