Kamalat kuvat ovat eläinoikeusaktivistien uusi media-ase

Jotain kummaa on tapahtunut. Piskuinen radikaalien eläinoikeusaktivistien verkosto Oikeutta eläimille (OE) on vetänyt valtakunnallisen mediahuomion puoleensa ja ajanut turkistarhaajia ahtaalle.

Kuvat sairaista ja kuolleista häkkieläimistä ovat suuren yleisön keskuudessa nostattaneet inhonsekaista sääliä ja antaneet pontta aktivistien vaatimukselle: Turkistarhaus on lopetettava!

"OE:stä on tullut tärkeä toimija. Meitä kuunnellaan eduskunnassa", sanoo verkoston tiedottajana toimiva Janna Rancken.

OE on uusimmalla kampanjallaan onnistunut kylvämään riitaa maan hallitukseen. Vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ilmoittautui eläintensuojelijaksi ja vaati tarhauksen kieltämistä. Rkp hermostui, sijaitsevathan useimmat tarhat sen kannatuksen ydinalueilla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

"Aika hyvä saavutus, sillä meitä ei ole monta", Rancken sanoo.

Eläinaktivistit näyttävät olevan tähänastisen vaikutusvaltansa huipulla. Ilmapiiri Etelä-Suomessa on nyt sellainen, ettei erään muotilehden päätoimittaja halunnut kielteisen palautetulvan pelossa kertoa kantaansa turkiksiin Helsingin Sanomien kyselyssä.

Mikä on muuttunut sitten 1990-luvun? Silloinkin aktivismi kukoisti, ja kettutytöiksi tituleeratut nuoret naiset iskivät häikäilemättä turkistarhoille.

Rikollinen toiminta ei kuitenkaan miellyttänyt enemmistöä. Kettutytöt tuhosivat toisten omaisuutta ja vapauttivat tuhansia eläimiä, jotka kuolivat luontoon.

Tammisaarelainen, Åbo Akademissa ruotsin kieltä opiskeleva Rancken, 25, edustaa eläinaktivistien uutta sukupolvea. Hän kertoo havahtuneensa eläinkunnan hyväksikäyttöön lukioikäisenä.

"Näin videoita ja kuvia eläinten huonosta kohtelusta. Aloin pohtia asiaa moraaliselta kannalta, enkä keksinyt hyviä argumentteja, miksi käyttäisin eläinperäisiä tuotteita."

Samanlaista herätystä Rancken ja muut aktivistit tyrkyttävät nyt koko kansalle. Mutta mielipidettä ei enää yritetä muokata sabotaasilla vaan shokeeraavilla kuvilla. "Suomalaiset ovat apaattisia, eikä ihmisiä ole opetettu olemaan aktiivisia. Kuvat ovat tärkeitä, jotta ihmiset heräävät."

Turkistarhauksen vastainen mediakampanja on Ranckenin mukaan noin 30 henkilön aikaansaannos. On tarvittu graafista suunnittelua, tietokoneosaamista, medialobbausta ja mikä tärkeintä – jalkatyötä. Joidenkin aktivistien on pitänyt lähteä videokameran kera hiipparoimaan tarhoille.

Oletko itse käynyt kuvaamassa?

"En kommentoi. On tosi rohkeaa ja ihailtavaa, että ihmiset ovat saaneet tällaista materiaalia."

Kettutytöistä poiketen nykyaktivistit ilmoittavat pysyttelevänsä kaidalla polulla. "Kansalaistottelemattomuutta lukuun ottamatta toimimme laillisin keinoin", nettisivuilla sanotaan.

Silti jotkut aktivistit ovat valmiita tarttumaan spray-maalipurkkiin turkisten vastaisessa taistelussa.

"Hyväksyn sen. Ymmärrän motiivin. Ihminen kokee turhautumista, koska turkistarhaus on niin ilmiselvästi väärin", Rancken sanoo.

Oikeutta eläimille on tehnyt pesäeron toiseen eläinsuojelujärjestöön Animaliaan, joka on esittänyt 15 vuoden siirtymäkautta turkistarhauksesta luopumiseen. Tässä ajassa tarhaajat siirtyvät eläkkeelle, ja sukupolvenvaihdoksia ei sallita.

"Se on liian pitkä aika. Mitä merkitsee muutaman ihmisen joutuminen työttömyyskortistoon siihen verrattuna, että neljä miljoonaa eläintä kärsii", Rancken kysyy.

Suomessa on tätä nykyä 1 100 turkistarhaa, ja suoraan ala työllistää viranomaisten mukaan 5 600 ihmistä. Turkisalalta saatavat vientitulot ovat kuitenkin huimat: 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Nyt kun turkistarhauksen vastainen kampanjan luistaa, aktivistit ovat kääntäneet katseensa tulevaan. "Tavoitteemme on kaiken tehotuotannon alasajo. Sellaista ei pitäisi sivistysvaltiossa olla."

Viime kädessä Oikeutta eläimille haluaa suojella kaikkia eläimiä kaloja ja kastematoja myöten. Siksi verkosto kehottaa kesäisenä päivänä tyytymään loikoiluun laiturilla onginnan sijasta.

Eikö nyt jotain erottelua eläinlajien kesken sentään pitäisi tehdä?

"Kysymyksenasettelu on sellainen, että minun pitää tehdä valinta. Mutta ei minun tarvitse tehdä sitä. En halua tietoisesti vahingoittaa mitään eläintä."

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi