Kampanjapäälliköt näkivät lokaa vain vastapuolella

Tarja Halosen kampanjapäällikön Markku J. Jääskeläisen mielestä vaalien loppusuoralla ratkaisevaa oli se, että Halosen puolesta kampanjoi niin paljon uutta väkeä. Koska ennakkoäänestäjistä suurin osa oli naisia, Jääskeläisen mukaan ennakkoäänestyksen voittoa oli osattu odottaa.

"Oli tärkeää, että vaalipäivänä ei hävitä kovin paljon. Siinä onnistuttiin", hän sanoi maanantaina. Toisella kierroksella oli Halosen puolesta yli tuhat kampanjatilaisuutta.

Toiselle kierrokselle joutuminen oli ollut Halos-väelle järkytys. Silloin Jääskeläisen mukaan päätettiin, että täytyy haastaa haastaja. Kampanjassa alettiin puhua siitä, mikä oli Sauli Niinistön vaaliteema, eli työstä.

SAK:kin otti vanhan lakimiehensä puolesta kantaa, ja uskoi Niinistön ajavan työntekijälle epäedullisia joustoja. Jääskeläinen tähdentää, että SAK ei tehnyt kannanottoja Halosen kampanjaorganisaation kanssa vaan itsenäisesti.

Niinistön kampanjapäällikkö Harri Jaskari arvioi, että työväen presidenttiydestä olisi voitu puhua enemmänkin. "On tullut palautetta, että ei kuitenkaan tarpeeksi syvällisesti puhuttu työn, yrittämisen ja hyvinvoinnin yhteydestä."

Niinistö jätti hämäräksi jääneen "eurooppalaisen Naton" loppusuoralla pois sanavarastostaan. Samalla hän alkoi korostaa, että jos Suomi liittoutuu, kyse on rauhantilan säilyttämisestä.

Puhemies Paavo Lipposen Halosta tukevan Nato-kommentin Jaskari laskee loanheitoksi. "Lipponen käänsi kantaansa vain 180 astetta."

Markku J. Jääskeläisen mukaan Halosen kampanjassa haluttiin loppusuoralla vain selkiyttää vaikeaselkoiseksi mennyttä Nato-keskustelua.

Kokoomuksen puolella se näytti pelottelulta.

Jaskarin mukaan Niinistöllä ei ollut jälkikäteenkään ajatellen syytä vähentää Nato-puheitaan, olisi se lisännyt kannatusta tai ei. "Eihän enää ole sen aika, että asioista ei pidä puhua."

Loanheittoa harrastettiin molempien mielestä vain vastapuolella. Jaskari pitää sellaisena Lipposen ja SAK:n kannanottoja sekä Vasemmistonuorten kampanjaa, jossa jaettiin mustavalkoisesti ehdokkaita esitteleviä pelikortteja.

Jääskeläisen mielestä ne olivat poliittista keskustelua.

"SAK, Lauri Ihalainen ja Paavo Lipponen tulivat esille omilla nimillään, ja siten Niinistön tukijoilla oli tilaisuus myös arvostella kannanottoja niin kuin tapahtuikin. Silloin se on minusta reilu peli", Jääskeläinen sanoo.

Hän huomauttaa, että Halosesta liikkui samaan aikaan "puskasta ammuttuja harhalaukauksia", kuten "vappupuhe", jossa hän olisi vaatinut Suomen liittämistä Neuvostoliittoon sekä jutut siitä, että hän olisi aikoinaan ollut Stasin agentti tai halukas jakamaan Jerusalemin kahtia.

SAK:n kannanottojen Jääskeläinen uskoo vaikuttaneen kahdensuuntaisesti. "Se saattoi ärsyttää porvarillisia kannattajia, mutta toisaalta se aktivoi niitä, jotka ovat tutkimusten mukaan kaikkein huonoimmin saatavissa vaaliuurnille, eli SAK:laisia miehiä", Jääskeläinen sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi