Karjalan kielessä paljon murteita

 Kantasuomea puhuttiin Suomenlahden pohjois- ja etelärannalla yhtenäisenä noin ajanlaskun alkuun asti, minkä jälkeen sen puhumisalue alkoi laajentua sekä kielen sisältö muuntua ensin murteiksi ja sitten kieliksi.

 Kantasuomesta ovat syntyneet esimerkiksi nykysuomi, karjala ja viro.

 Karjalan kieli on suomen lähin sukulaiskieli.

 Karjalan kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen: varsinaiskarjalaan, livviin ja lyydiin.

 Suomalaisten on helpointa ymmärtää varsinaiskarjalaa, joka jakaantuu vienankarjalaan ja eteläkarjalaan.

 Livvinkarjalaa kutsutaan myös aunuksenkarjalaksi.

 Lyydistä tunnetaan kolme alamurretta: pohjoislyydi, keskilyydi ja Kuujärven lyydi.

 Karjalan kielen murteeksi joskus virheellisesti nimitetty vepsä ei ole karjalaa, vaan yksi itämerensuomalainen kieli.

 Karjalan kielten taitajia arvioidaan olevan liki 100 000 ihmistä, valtaosa Venäjän Karjalassa Tveristä pohjoiseen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi