Kasvavat asumismenot rassaavat pienituloisia yhä pahemmin

Asumiskulut haukkaavat selvästi suuremman loven pienituloisten lompakkoon kuin aiemmin. Asumisen kalleus näkyy etenkin asumistukea saavissa talouksissa, joissa asumiseen kuluu nyt 34 prosenttia tuloista, kun 20 vuotta sitten luku oli 15 prosenttia.

Vantaalaisen yksinhuoltajan Minna Mäläskän perhe on tyyppiesimerkki 164 000 suomalaisesta ruokakunnasta, jotka saavat yleistä asumistukea.

Vantaalaisperheen vuokra on 720 euroa ja Kelan maksama asumistuki 120 euroa kuukaudessa.

"Erotukseksi jää 600 euroa. Aikamoinen summa", huokaa tällä erää pätkätyötä päiväkodissa tekevä nainen.

Palkkaa Mäläskä saa 1 600–1 700 euroa kuukaudessa.

Mäläskä asuu neljän lapsensa kanssa 71 neliön vuokra-asunnossa Vantaan Nikinmäessä. Kolmiossa on yhdistetty keittiö-olohuone sekä kaksi makuuhuonetta, joissa nukkuvat 14-, 13-, 8- ja 3-vuotiaat lapset.

Tutkija Katri Hannikainen-Ingman Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että asumistuki on jäänyt selvästi jälkeen todellisista asumismenoista. Vuokrataso on noussut roimasti varsinkin vapaarahoitteisissa vuokrataloissa, mutta asumistukea ei ole nostettu läheskään samaan tahtiin.

Erityisesti ongelma iskee pääkaupunkiseudun talouksiin. Esimerkiksi Helsingissä yli puolella vuokrataloissa asuvista ruokakunnista asumismenot ylittävät Kelan asettaman neliövuokrakaton.

"Koska ensisijaiset tulot ja asumistuki eivät riitä, 70 000 kotitaloutta joutuu hakemaan kunnalta toimeentulotukea muun muassa kyetäkseen maksamaan vuokransa", tutkija muistuttaa.

Mäläskäkin on huomannut, että vuokra nousee jatkuvasti nopeammin kuin Kelan asumistukeen hyväksyttävät menot.

Hän on yrittänyt hakea toimeentulotukea mutta tuloksetta.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi