Koivisto: Karjalan palautustarjous ja salainen laskentaryhmä perätöntä tietoa

Presidentin mielestä palautuksen hinnan määrittely on "absurdi ajatus"

Presidentti Mauno Koivisto, 83, haluaa katkaista siivet tiedolta tai huhulta, että Venäjä olisi tarjonnut Suomelle luovutettua Karjalaa takaisin korvausta vastaan Neuvostoliiton luhistumisen aikoihin vuoden 1991 lopulla tai seuraavan vuoden alussa.

Perätöntä on Koiviston mukaan myös se, että Karjalan palautuksen "kauppahinta" olisi tuolloin laskettu hänen toimeksiannostaan salaisessa asiantuntijaryhmässä.

Asiasta oli uutinen Kainuun Sanomissa viime viikolla.

"Mitään tarjousta ei Neuvostoliiton tai sen jälkeen Venäjän taholta tehty rajan tarkistuksista, eikä Suomen puolelta esitetty. Mitään työryhmiä ei minun toimestani asetettu, enkä tiedä, että sellaisia olisi muidenkaan toimesta asetettu. Asiassa ei ole perää", Koivisto sanoi Helsingin Sanomille torstaina kotonaan Helsingin Katajanokalla.

Koivisto toimi tasavallan presidenttinä 1982-1994.

Kainuun Sanomien uutisen mukaan viesti Karjalan palautusmahdollisuudesta tuli Suomen ulkopoliittiselle johdolle Venäjän presidentin hallinnolta vuoden 1991 lopulla, ja toisen kerran asia otettiin esiin tammikuun lopulla 1992.

Neuvostoliitto lakkautettiin noiden ajankohtien välillä jouluna 1991.

Koivisto totesi, ettei hänellä ole "harmainta aavistustakaan", mistä lehden tiedot ovat saaneet alkunsa.

Lehden uutisen mukaan "asiantuntijaryhmä" arvioi "Karjalan kauppahinnaksi" 64 miljardia markkaa.

"Mitään työryhmää ei ollut, eikä mitään laskelmia. Laskelmia ei olisi voinutkaan tehdä. Kysymys on paitsi materiaalisista myös henkisistä asioista, joille ei voida laskea hintaa. Absurdi koko ajatuskin, että päädyttäisiin johonkin summaan", Koivisto totesi torstaina.

Presidentti perusteli puuttumistaan asiaan sillä, etteivät tietojen dementoinnit näytä kelpaavan. Tuolloinen pääministeri Esko Aho (kesk) ja ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk) ovat jo aiemmin todenneet, etteivät he ole kuulleet Karjala-tarjouksesta. Myös presidentti Tarja Haloselle asia on outo.

"Tässä on se vaara, että se [Karjala-tarjous] on pian historian oppikirjoissa", Koivisto tokaisi.

Entinen valtionpäämies sanoi haluavansa olla lausunnoissaan lyhytsanainen, ettei niistä kehiteltäisi uusia asioita.

"Mitä tähän lisätään, sisältää aina sen vaaran, että sieltä löytyy jokin langanpätkä, josta yritetään jotakin kehittää."

"Siksi en aio lausua mitään lehtimiesmoraalista, totuudessa pysymisestä enkä vastuullisuudesta valtakunnan asioiden käsittelyssä, vaan toteaisin vain, että mikäli minä voin todeta, tämä juttu oli muiltakin osin perätön."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi