Kolmen kärki säilynyt Suomen lukioissa

Tunnetut helsinkiläislukiot sijoittuivat kärkeen listalla, jolla Suomen 417 päivälukiota pantiin paremmuusjärjestykseen tämän kevään ylioppilastutkintomenestyksen mukaan.

Helsingin Sanomat pyysi koulukohtaisia tulostietoja ylioppilastutkintolautakunnalta, joka joutui ne nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen nojalla luovuttamaan.

Helsingin Suomalainen yhteiskoulu SYK, Ressun lukio ja Helsingin normaalilyseo ovat pitäneet pintansa Suomen kärkilukioitten joukossa liki 15 vuotta, kun mittarina käytetään opiskelijoitten menestymistä ylioppilastutkinnossa.

Se on ainoa valtakunnallinen, kaikkia lukioita koskeva koe.

Kolme lukiota Helsingistä olivat viiden parhaan joukossa jo 1994, kun ylioppilastutkintolautakunta luovutti Helsingin Sanomien käyttöön ylioppilastutkintorekisterin tietoja, joiden perusteella lukiot voitiin panna järjestykseen ylioppilastutkinnon yleisarvosanojen keskiarvojen mukaan.

Sen jälkeen lautakunta ei ole luovuttanut tietoja sähköisessä muodossa, vaikka julkisuuslakikin ehdittiin säätää.

MTV3 on kerännyt käsin muutamana keväänä tulosluetteloista vastaavia vertailutietoja.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan lautakunnan on kuitenkin luovutettava sinänsä julkisia tutkintotietoja myös sähköisessä muodossa.

Kouluviranomaiset – lautakunta etunenässä – ovat suhtautuneet Suomessa perin kielteisesti koulukohtaisten tulostietojen julkistamiseen ja ranking-listoihin, joiden on pelätty leimaavan häntäpään opinahjoja.

Toisessa vaakakupissa on verovaroilla kustannetun koulutuksen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä demokratia: koulujen menestyminen ja maine ovat sisäpiirin tiedossa joka tapauksessa.

"Name and shame – nimeä ja häpeä", kertoo erikoistutkija Jorma Kuusela Opetushallituksesta kansainvälisestä sanonnasta. "Käsittääkseni monissa maissa ollaan pikemminkin luopumassa listauksista, joiden informaatioarvo on suunnilleen sama kuin verokalenterin."

Kuusela on tutkinut lukioitten ylioppilastutkintomenestystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä useilta vuosilta.

Suurin taustatekijä on oppilaitten valikoituminen, mikä näkyy etenkin suurissa kaupungeissa, joissa on paljon lukioita.

"Koulu on lähtökohdiltaan eri asemassa, jos sinne otetaan vain vähintään yhdeksän keskiarvolla tai jos käytännössä kaikki pääsevät sisään."

Kuuselan mukaan vanhempien koulutustausta on kuitenkin suurempi tulosten selittäjä kuin esimerkiksi keskiarvoraja.

Aina tämäkään mekanismi ei kuitenkaan päde.

"Ennen kaikkea maaseudulla on lukioita, jotka onnistuvat rikkomaan ennusteensa eli menestyvät huonoistakin taustatekijöistä huolimatta hyvin ", Kuusela myöntää.

"Rehtorit korostivat näissä kouluissa, että ihan jokaisesta oppilaasta huolehditaan yksilöllisesti", Kuusela kertoo.

Tämän kevään ykkösenä 417 päivälukion listalla komeilee Helsingin suomalainen yhteiskoulu, mikä ei ole yllätys.

"Meillä on hyvä työn ilo", apulaisrehtori Helena Jauho kehuu.

"Ei meillä keskiarvoraja ole niin korkea kuin muissa Helsingin huippukouluissa. Harvinaisten kielten lukija saattaa päästä noin 8,5:n keskiarvolla", Jauho sanoo.

"Tämä oli hyvin poikkeuksellinen vuosi, sattumien summa", sanoo listan hännänhuipuksi jääneen keskisuomalaisen Kinnulan lukion vararehtori Päivi Mäkelä.

"Ikäluokka oli pieni ja siitäkin osa meni mieluummin ammattikouluun tai urheilulukioon", Mäkelä kertoo.

"Meillä ei keskiarvorajaa ole, vaan otamme kaikki sisään ja teemme heistä ylioppilaita. Tämä on heille tärkeä päivä."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi