Korkeakoulutetuista naisista suuri osa työvoiman ulkopuolella

Työvoiman ulkopuolella olevien naisten osuus on suurin Suomessa, kun vertailussa ovat korkeakouluista viisi vuotta sitten valmistuneet yhdeksässä Euroopan maassa.

Kun suomalaisnaisilla osuus on 13 prosenttia, esimerkiksi Norjassa se on neljä, vaikka tuntuva osa korkeakoulutetuista on siellä perheellisiä.

Siinä missä suomalaisnaiset ovat kokonaan poissa työelämästä, norjalaiset onnistuvat yhdistämään työn ja perheen.

Selitys ei löydy tutkimuksen tekijöiden mukaan joustavista työajoista, sillä naisten osa-aikatyö on yhtä vähäistä kummassakin maassa. Professori Osmo Kivinen ja erikoistutkija Jouni Nurmi Turun yliopistosta selostavat tutkimustaan tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä.

Suomesta mukana oli yli 2 500 yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistunutta.

Suomessa, Saksassa ja Norjassa aktiivityövoiman ulkopuolella olo liittyy vahvasti perhesyihin. Naiset ovat jääneet huolehtimaan jälkikasvusta 4–5 kertaa useammin kuin miehet.

Eurooppalainen vertailu ei tue muutenkaan käsitystä Suomesta tasa-arvon mallimaana.

Korkeakoulusta valmistuneiden riski kokea uransa alkuvuosina työttömyyttä on naisilla miehiin verrattuna yli kaksinkertainen Suomessa. Koko aineistossa vastaava riski on puolitoistakertainen. Norjassa, Hollannissa ja Ranskassa eroa tuskin havaitsee.

Etenkin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla ura urkenee hankalammin kuin miehillä.

Ammattiasemalla mitattuna sukupuolisyrjintä on Suomessa tutkijoitten mukaan länsieurooppalaisen mittapuun mukaan huomattava.

Naiset ovat Suomessa miehiin verrattuna harvemmin ammattihierarkian yläpään asemissa ja useammin korkeakoulutusta muodollisesti vastaamattomissa työntekijäammateissa kuin muissa tutkituissa maissa.

Suomi on Ranskan rinnalla "diskriminaatiovertailun" kärjessä, kun vertailussa on palkkaus.

Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta korkeakoulutetut suomalaismiehet ansaitsevat keskimäärin viidenneksen enemmän kuin naiset. Kun otetaan huomioon esimerkiksi aseman vaikutus, jäljelle jää vielä runsaan kymmenen prosentin "sukupuolilisä".

Suomalaismiehistä 36 prosenttia ja suomalaisnaisista 29 prosenttia koki ansiotasonsa odotuksiin vastaavaksi. Vain Norjassa on samansuuruinen sukupuoliero.

Työn ja perhe-elämän sovittelu sujuu odotetusti suomalaisnaisista 49 prosentilla, mutta suomalaismiehistä 59 prosentilla.

Esimerkiksi Ranskassa naiset olivat miehiä useammin sovitteluun tyytyväisiä.

Tutkijat ihmettelevät, että havaituista sukupuolieroista huolimatta naiset ja miehet ovat kutakuinkin yhtä tyytyväisiä työhönsä – myös Suomessa.

Suomalainen työelämä kuitenkin palkitsee korkeakoulutettuja naisia melko huonosti, vaikka pystyy monilla aloilla hyödyntämään hyvin heidän "osaamispääomaansa", Kivinen ja Niemi päättelevät.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi