Korkeusperäsimien sylinterivika Hornetin maahansyöksyn syy

Jyväskylä. Vuosi sitten Juupajoella sattuneen Hornet-hävittäjän maahansyöksyn onnettomuustutkinta on valmistunut.

Onnettomuuden syyksi todettiin ennakoimaton vika ohjausjärjestelmän servosylinterissä, jonka kautta korkeusperäsimet toimivat.

Servosylinteri jakaa joko tietokoneen tai lentäjän antamat komennot haluttuun ohjauslaitteeseen.

Servosylinteriä oli käytetty eri Horneteissa 1 800 tuntia, ja sitä oli huollettu usein vaihtojen yhteydessä.

Hornet oli koelennolla , jonka aikana oli määrä testata koneen toimintaa äärioloissa.

Hävittäjän piti lentää pystysuorassa kohti taivasta kymmenen kilometrin korkeudessa, pysäyttää ylössuuntautunut liike, tulla hetken aikaa alaspäin pyrstö edellä ja kääntyä nopeuden hidastuttua pystysyöksyyn nokka edellä kohti maata. Nopeuden kiihdyttyä kone piti oikaista normaaliin vaakalentoon.

Onnettomuuteen johtaneet tapahtumat käynnistyivät, kun oikeaa korkeusperäsintä liikuttavan servosylinterin pääventtiiliin tuli vika. Peräsimet liikkuivat ristiin, kun niiden piti liikkua samaan suuntaan.

Hävittäjän toimintoja seurannut tietokone huomasi vian ja sammutti sähköiset toiminnat kummassakin korkeusperäsimessä. Tietokoneohjattu järjestelmä siirtyi varajärjestelmään eli lentäjän ohjaussauvan liikkeitä tottelevaan mekaaniseen toimintaan.

Ohjaaja yritti oikaista konetta ohjaussauvan avulla. Käskyt eivät menneet perille sylinterivian vuoksi ja noin 11 tonnia painava hävittäjä syöksyi holtittomasti kohti maata.

Koelentoa seuranneesta valvontakoneesta kysyttiin, saadaanko kone oikaistua. "Negative, negative", kuului englanninkielinen vastaus.

Sen jälkeen valvontakoneesta annettiin putoavaan koneeseen korkeustietoja. Neljässä ja puolessa kilometrissä tuli käsky käyttää heittoistuinta: "Eject!"

Tutkintalautakunnan mukaan hätätilanne kesti 30 sekuntia, joista 18 sekuntia kului yrityksiin saada kone ohjaajan hallintaan.

Koneessa olleet kaksi lentäjää, silloin 44-vuotias everstiluutnantti ja 32-vuotias kapteeni, selviytyivät laskuvarjojen turvin hengissä, mutta loukkaantuivat vakavasti. He ovat edelleen sairauslomalla ja kuntoutuksessa. Osa vammoista jää pysyviksi.

Tutkintalautakunta pitää ratkaisevana tekijänä onnettomuuteen servosylinterin vikaantuminen mahdollisimman epäsuotuisassa lentotilassa.

Puolustus- ja ilmailuteollisuuskonserni Patria oli esitellyt syyskuussa 2009 Jämsässä ainutlaatuisen kansainvälisen yhteistyön tuotteena D-mallin Hornetin, rekisterinumeroltaan HN-468.

Se oli koottu Suomessa vaurioituneen yksipaikkaisen koneen keskirungosta, Kanadassa käytöstä poistetun kaksipaikkaisen koneen takarungosta sekä Patrian lähes kokonaan rakentamasta uudesta eturungosta.

Koneen piti olla Patrian tuotekehityksen mallikappale.

Tutkintalautakunta totesi, että onnettomuus ei johtunut millään tavoin koneen rakentamisesta Jämsän Hallissa. Muutostyöt oli toteutettu ohjeistuksen ja hyväksyttyjen menetelmien mukaan.

Kyse oli kirjanpitoarvoltaan 38 miljoonan euron kaksipaikkaisesta, lähes uudenveroisesta torjuntahävittäjästä, jonka 20 tunnin koelentosarjasta oli menossa neljäs. Ennen koelentosarjan aloittamista kone oli läpäissyt 300 järjestelmätestiä maan pinnalla.

Hornetin musta laatikko löytyi onnettomuuden jälkeisenä aamupäivänä.

Putoamispaikalle kallioiseen rinteeseen syntyi kymmenen metriä leveöä ja kolme metriä syvä kraateri. Alueen lumihanget peittyivät harmaasta teräsromusta ja hajonneista koneen osista ja ihmiselle haitallisesta komposiittipölystä.

Kallioista lohkesi kymmenien kilojen painoisia kallionlohkareita, joita sinkoutui satojen metrien päähän.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi