Kriisipsykologi: Yksittäisten henkirikosten uhrien omaiset jäävät paitsioon

Kriisipsykologi Soili Poijulan mukaan yksittäisten henkirikosten uhrien omaiset jäävät Suomessa paitsioon kriisiavun saannissa. Hän muistuttaakin, että esimerkiksi Oulun perhesurman kaltaisen tapahtuman jälkeen suurin suru ja avuntarve on nimenomaan perheen omaisilla ja muilla läheisillä.

"Yksittäisten henkirikosten uhrien omaiset kertovat, että joutuvat todella kovan takaa hakemaan ja etsimään apua."

Poijulan mukaan henkirikosten uhrien omaisia järkyttää tieto siitä, että heillä ei ole oikeutta samanlaiseen apuun ja palveluihin kuin silloin, jos läheinen olisi kuollut suuronnettomuudessa tai massamurhan uhrina. Hoidon rahoitustakaan ei ole heille samalla tavalla turvattu.

"Tuntuu ihan käsittämättömältä, miten näin äärimmäisen menetyksen kokeneet ihmiset voivat olla näin eriarvoisessa asemassa Suomessa."

Poijulan mukaan Oulussa kriisiapua tarvitaan nyt myös koulussa, jossa perheen isä työskenteli ja lapset kävivät koulua. Samoin päiväkodissa, jossa äiti kävi töissä.

Hän muistuttaa, että suuren yleisön olisi kuitenkin hyvä kääntää huomio asian kauhistelun sijasta myötätuntoon uhrien omaisia kohtaa. Samalla jokainen voi miettiä, miten voi vaikuttaa omassa lähipiirissään niin, että ihmiset saavat ongelmiinsa ajoissa apua.

Lasten kanssa Oulun perhesurmasta voi ja pitääkin Poijulan mukaan keskustella, jos se tuntuu lasta vaivaavan.

"Pitää olla herkällä korvalla, jos lapsi näyttää murehtivan tai olevan huolissaan."

Poijula kuitenkin muistuttaa, että aikuisten tehtävä on suojata lapset turhalta järkyttävältä tiedolta, johon lapsi voi törmätä mediassa tai aikuisten keskusteluissa.

Media saa Poijulalta risuja siinä suhteessa, että perhesurmasta on tehty turhaan uutta koulutragediaa.

"Vanhempien ammatilla ei tässä tapahtumassa ole välttämättä mitään merkitystä."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi