6.8.2008 4:45
Yli tuhannen euron kiinteistövero tuntuu Ksenia Sinkevitschistä kohtuuttomalta, mutta piti sota-aikanakin pihistää. ”Oma talo on hirveän kiva pitää. Kukat ja perunat ovat minulle kovin tärkeitä.”
Vihreä lautatalo Helsingin Malmilla on vuodelta 1964, pankkilainalla ja siivoojan palkalla yksin maksettu. Tontti on iso, lähes 2 000 neliötä.
Ksenia Sinkevitsch, 84, asuu kodissaan 947 euron eläkkeen turvin. Kiinteistöveroja tuli viime vuonna 1 074 euroa. Tänä vuonna tulee yli kymmenen prosenttia lisää.
"Pistän rahaa säästöön, minulla on siihen suunnitelma. Ei veroja pysty ykskaks maksamaan, kun on sähkölämmitys ja roskat ja kaikki muu."
Sinkevitsch viljelee itse perunansa ja paljon muutakin.
"Syön vaatimattomasti, että rahat riittävät. En haluaisi puolittaa tonttia, vaan elää rauhassa niin kauan kuin elää saan."
Pääkaupunkiseudun kiinteistöverotuksessa otettiin viime vuonna käyttöön uudet aluehinnat. Verotuksen perusteena olevat tonttihinnat ovat nousseet rajusti edellisestä tarkistuksesta 1994, joten verotusarvoja korotetaan kymmeniä prosentteja.
Korotukset eivät toteutuneet kerralla, vaan jatkuvat tänä vuonna. Malmilla nousu oli viime vuonna 30 ja tänä vuonna 10 prosenttia. Vanha aluehinta oli 280 euroa rakennusoikeusneliömetriltä, uusi on 400 euroa.
"Helsingissä on paljon tapauksia, että ensin on raadettu talorahat ja sitten vanhoilla päivillä kiinteistöön kohdistuu kohtuuttoman suuri rasitus", kertoo toimistopäällikkö Jyrki Tiihonen pääkaupunkiseudun verotoimistosta.
Helsingin kiinteistöverojen tuotto 2007 oli vajaat 139 miljoonaa euroa ja 2008 arviolta 151 miljoonaa euroa. Kasvua on noin yhdeksän prosenttia.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi