Kuinka karhu kaadetaan - Nyt-liitteen kirjoitus Mikael Storsjöstä

Agentit soittavat aamulla kello kymmenen.

Tietokoneyrittäjä Mikael Storsjö on tullut poikkeuksellisesti käymään työpaikallaan lauantaiaamuna, ja aivan sattumalta suojelupoliisi soittaa juuri silloin.

Tai niin Storsjö kuvittelee. Suojelupoliisi haluaa tavata, eikä Storsjöllä ole mitään sitä vastaan.

"Kävisikö ensi viikon alussa?" hän kysyy.

"Kävisikö kymmenen minuutin kuluttua?" poliisi vastaa. Storsjö: "Hyvä on. Olen. . .

"Me tiedämme, missä sinä olet", poliisi vastaa.

Täsmälleen kymmenen minuutin päästä kaksi miestä soittaa ovikelloa. Heidän viestinsä on selvä: Storsjön on heti suljettava tšetšeenien internetsivusto, joka hänellä on palvelimellaan.

Storsjö kieltäytyy. Supon miehet jatkavat painostusta. "Ota se pois seinästä", he sanovat suoraan.

Storsjö ei tottele, koska poliisilla ei ole laillista määräystä.

Poliisi kertoo tulevansa illalla uudestaan. Storsjö alkaa vimmatusti opiskella sananvapauslakia.

Iltaan mennessä poliisi on käännättänyt paksun nivaskan venäjänkielistä materiaalia sivuilta.

Storsjö ei sulje sivuja vieläkään.

Mikael Storsjön työhuoneesta kuuluu englanninkielinen puhe. Kynnykseltä näkyy tavallinen sekasortoinen toimistohuone, paitsi että jo ovella se tuoksahtaa vahvasti tupakalta.

Storsjö tarjoaa kahvia automaatista ja johdattaa neuvotteluhuoneeseen, samaan paikkaan, jossa hän vuosi sitten keskusteli suojelupoliisin kanssa.

Small talkia hän ei virittele. "Mistä aloitettaisiin", hän kysyy.

Aloitetaan viime lokakuusta. Vakoilutrillerin - huonon vakoilutrillerin - mieleen tuovista tapahtumista on aikaa reilu vuosi.

Storsjö oli seurannut tšetšeenien vastarintaliikkeen nettisivuja Kavkaz-Centeriä. Sitten Latvian turvallisuuspoliisi sulki sivut Venäjän painostuksesta.

Storsjö tarjosi sivujen ylläpitäjille mahdollisuutta avata ne uudestaan. Hänelle ei tullut mieleenkään, että kohta hänen perässään olisi suojelupoliisi, Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ja Venäjän ulkoministeri ja pääministeri.

Venäjä huomasi sivut heti. Jo kahden päivän kuluttua sivujen avaamisesta suojelupoliisi ryhtyi toimiin.

"Ulkoministeri Erkki Tuomioja mokasi hieman kirjoittamalla kotisivuilleen, että kun tällainen [Kavkaz-Centerin sivut] tuli Suomeen, ryhdyttiin välittömästi toimenpiteisiin", Storsjö sanoo.

Virallinen syy "toimenpiteisiin" oli sivuilla oleva aineisto, joka saattaisi "yllyttää rikoksen tekemiseen". Mitään laitonta sivuilta ei löytynyt.

Suomalainen vakoojafarssi huipentui siihen, että suojelupoliisi ilmestyi kovistelemaan Storsjötä. Aivan kuten amerikkalaisissa elokuvissa, maan hallitus yritti sulkea kiusallisen suun laittomasti.

"Ilman muuta käsky tuli sisäministeri Kari Rajamäeltä", Storsjö sanoo.

"Ihmettelen, kuinka vähällä järjellä tätä maata hallitaan. Rajamäellä ei ollut tietoakaan näistä sivuista. Hän sanoi televisiossa MTV3:n haastattelussa suoraan, ettei hänellä ole aikaa surfailla.

"Storsjö muistaa kiitellä Tuomiojaa, joka on ulkoministerinä pitänyt Tšetšeniaakin esillä. "Hyvältäkin mieheltä voi karata mopo käsistä.

"Oikeastaan koko sotku on kuin räätälöity Storsjölle.

Storsjö kiinnostui Kaukasiasta jo nuorena lukiessaan Tolstoita, jonka teoksissa kuvataan venäläisten satojen vuosien kiistaa Tšetšeniassa.

Kun Storsjö opiskeli ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa 1970-luvulla, Storsjö puuhasi ylioppilaspolitiikassa "vastustamassa suomettumista". "Kun se vastakkainasettelu loppui, menetin motivaationi", hän sanoi Imagessa viime vuonna.

Haastattelupäivänä, talvipäivänseisauksena, Storsjö täyttää 48 vuotta.

"Minulla on ollut tapana sanoa, että heti kun minä synnyin, maailma lähti kohti valoisia aikoja", hän nauraa.

Kavkaz-Centerin internetsivuilla maastopukuiset, parrakkaat miehet hymyilevät aseet käsissään. Valokuvissa on todisteita tšetšeenien uroteoista ja venäläisten raakuuksista: joukkohautoja, räjähtäviä tankkeja ja helikoptereita, ilmassa sinkoavia ruumiinosia.

Videoklippien otsikot ovat kammottavia.

Venäläiset miehittäjät tappavat seitsenvuotiaan tytön.

Muslimien kansanmurhaa Indonesiassa (uusi!)

Storsjö itsepintaisuuden ansiosta otsikot ovat kenen tahansa nähtävissä.

On vaikea uskoa, että tämä nukkavierusti pukeutunut, hiljaisella äänellä puhuva mies taistelee viimeiseen asti oikeudestaan pitää yllä tällaista aineistoa.

"Sehän on propagandaa", Storsjö sanoo ujostelematta.

Keiden rinnalla Storsjö sitten taistelee?

Tšetšeenijohtaja Šhamil Basajevin. joka on tunnustanut suunnitelleensa Beslanin koulukaappauksen?

Lentokonekaappareiden, lastentappajien, tulevien itsemurhapommittajien?

Storsjö ei tiedä.

Hän pitää yhteyttä tšetšeeneihin anonyymisti sähköpostilla.

"Olen joskus huvikseni kysellyt, mutta en ole saanut vastausta. Luulen, että olen käynyt keskusteluja Movladi Udugovin kanssa", Storsjö sanoo.

Udugov on tšetšeenien tiedotusministeri, jota Venäjä on jahdannut ensimmäisestä Tšetšenian sodasta lähtien.

Aivan Storsjön käden ulottuvilla on miehiä, joiden eliminoimiseksi Venäjä tekee mitä tahansa.

"Tiedän, että sähköpostiani luetaan", Storsjö sanoo.

Hän kertoo tekemästään kokeesta.

Storsjö tekaisi Kavkaz-Centerin sivustolle alasivun. Syötiksi hän lähetti tšetšeenikontakteilleen sähköpostiviestejä.

"Sivulle ei voinut mitenkään eksyä vahingossa. Silti siellä oli vuorokauden kuluttua käyty kolme tai neljä kertaa. "

Vieraan vallan agentteja, korkean tason käskyjä, salakuuntelua. Storsjön rauhallisesti kertomat tarinat kuulostavat iltasadulta, jonka loputtua voi sammuttaa television ja mennä tyytyväisenä nukkumaan.

Mutta Tšetšenian sota jatkuu joka hetki, joka puolella maailmaa.

"Venäjä on valmis tappamaan ihmisiä, jopa ulkomailla", Storsjö sanoo.

Hän muistuttaa, kuinka FSB:n miehet murhasivat tšetšeenipresidentti

Zelimkhan Janderbijevin Qatarissa kesällä 2004. Agentit jäivät kiinni, mutta Qatar luovutti heidät Venäjälle.

"Todennäköisesti he nykyisin jo lekottelevat huvilalla Jaltalla", Storsjö lisää.

Eikö häntä tosiaan pelota?

"Eivät ne tee mitään länsimaisille ihmisille", hän sanoo. Vastaus tulee nopeasti, mutta ääni on hiljainen.

Storsjö ei unohda muistuttaa, että kyse on vain yhdestä nettisivusta. Kaukasuksella käydään oikeaa sotaa.

"Kyse on lopulta aika mitättömästä asiasta. Monilla muilla sivuilla on paljon kärkevämpää aineistoa", Storsjö sanoo.

Mutta kiusallinen piikki Venäjän lihassa on. "No, minähän en saa sinne enää viisumia", hän naurahtaa.

Storsjö sulki sivut lopulta yhtiökumppaninsa pyynnöstä, mutta avasi ne kuukauden kuluttua uudestaan ruotsalaisella palvelimella.

Nyt, vuotta myöhemmin, Storsjö on alkanut kerätä rahaa Kavkaz-Centerin ylläpito- ja toimituskuluja varten.

Se on hurja suunnitelma. Rahallinen tuki on jo aivan toista kuin serveritilan vuokraaminen sananvapauden nimissä.

Tšetšeeni-T-paitoja myymällä Storsjöstä tulee osallinen sotaan.

"Tšetšeenien vastarinta on oikeutettua. Venäjä on Tšetšeniassa miehittäjänä", Storsjö sanoo.

"En myöskään ole pasifisti", hän lisää.

Storsjö kertoo kesälomasuunnitelmistaan. Hän aikoo matkustaa Tšetšeniaan, juuri ja juuri Irakia leppoisampaan lomakohteeseen.

Entäs se viisumi?

"Siellä, mistä minä menen, ei viisumeita kysellä. "

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi