Kunnat vaativat yli miljardin hätärahoitusta peruspalveluihin

Peruspalveluitten turvaamiseen ja kuntatalouden pelastamiseen tarvitaan Kuntaliiton laskelmien mukaan 1,1 miljardia euroa.

Muussa tapauksessa kunnat joutuvat 1990-luvun alun laman kaltaisiin palveluitten karsimisiin, lomautuksiin, määräaikaisten työsuhteiden purkamisiin ja irtisanomisiin.

Kuntien hätäohjelma julkistetaan tänään Helsingissä.

Aiemmin Helsingin kaupunki on kertonut (HS 6.2.), että talouden taantuma kouraisee Helsinkiä raskaasti: kaupungin menot saattavat ylittää tulot vuosina 2009–2011 peräti 1,3 miljardilla eurolla.

Jyväskylä puolestaan arvioi, että tämän vuoden verotulot jäävät lähes 20 miljoonaa euroa odotetusta.

Kuntien yrityksiltä saamien verotulojen arvioidaan vähenevän tänä vuonna 600 miljoonaa euroa, ja ansioverotulojen kasvu hidastuu. Taantuma myös lisää palvelujen käyttöä ja kasvattaa menoja ihmisten joutuessa lomautetuiksi ja irtisanotuiksi.

Kuntaliiton vaatimuksiin yhtyy Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkija Heikki Helin. Hänen tuore tutkimuksensa edellisen laman vaikutuksista helsinkiläisten elämään kertoo muun muassa, että yksistään Helsingistä hävisi yli 70 000 työpaikkaa.

Rakennusalan työpaikoista katosi pääkaupungissa kaksi kolmasosaa. Laman synkimmällä hetkellä Helsingissä oli lähes 50 000 työtöntä, joista vuoden 2000 lopussa vailla työtä oli edelleen yli puolet. Lähes 10 000 ihmistä jäi pitkäaikaistyöttömäksi.

Helin huomauttaa, että laman lisäksi maan hallitukset ovat omilla toimillaan kurittaneet kuntataloutta vähentämällä valtion osuutta palvelujen maksajana.

Helsinki on kuvaava esimerkki taantuman ja laman seurauksista: 1990-luvun alun lama leikkasi Helsingin verotuloista yli viidenneksen. Toisen kerran talous kiristyi 2000-luvun alussa "minitaantumassa".

Pääkaupungin taloutta kiristi 2002 lisäksi se, että valtio "vakautti" muiden kuntien taloutta arvonlisäverojärjestelyllä, jonka seurauksena Helsinki menetti miljardin markan eli lähes 170 miljoonan euron tulot.

Helsingin ja eräiden muiden isojen kuntien talouden puskurina ovat olleet kaupunkien omat vahvat liikelaitokset, joiden tuotolla katetaan verotulojen ja menojen välistä aukkoa.

Kuntia syytetään tämän vuoksi markkinahäiriköiksi. Helinin mukaan liikelaitosten tulot ovat välttämättömiä.

"Kunnan on perusteltua säilyttää omistuksensa energia- ja vesihuollon kaltaisissa toiminnoissa. Helsinki on voinut käyttää liikelaitoksista saadut tuotot kaupunkilaisten palveluiden turvaamiseen."

Veronkorotuspaineet ovat kunnissa kovat, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo. Myös Helsingissä keskustellaan veronkorotuksesta.

Jos kunnat nostavat tuloveroprosenttejaan, se toimii täsmälleen vastoin hallituksen toivetta, että kansalaiset lisäisivät kulutusta, Kietäväinen sanoo.

Valtiosihteeri Raimo Sailas patistaa kuntia nopeasti uudistamaan palvelujen tuotantotapoja. Hän katsoo, että kunnilla ei ole aikaa suvantovaiheeseen, vaan vauhtia olisi lisättävä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi