Kuntaliitto karsisi päivähoito-oikeutta

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma vaati päivähoito-oikeuden karsimista, kuten moni virkamies aiemminkin. Nykyisen lain mukaan kuntien on järjestettävä päivähoito kaikille alle seitsemänvuotiaille.

"Subjektiivinen päivähoito vie rahaa muulta kuntasektorilta, esimerkiksi vanhustenhuollosta. Joissakin tapauksissa subjektiivinen päivähoito on paikallaan, vaikka vanhemmat olisivat kotona. Muuten pitää olla mahdollisuus varioida", Mäki-Lohiluoma sanoi torstaina ilmestyneessä STTK-lehdessä.

Poliitikot eivät ole tälle lämmenneet, joten kunnat keksivät muita keinoja säästää.

Espoon perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Marja-Leena Remes kertoo, että eniten on säästetty avustavan henkilökunnan vähentämisellä.

"Se oli mahdollista, koska Espoossa on ennen ollut muita kuntia parempi henkilöstömitoitus", hän sanoo. "Laitosapulaisia on vähennetty päiväkodeista kaikkiaan yli sata parissa vuodessa."

Lisäksi kokopäivähoidon vaihtoehdoksi on kehitetty erilaista kerhotoimintaa.

Vantaalla maksetaan 224 euron Vantaa-lisää, mutta kotona hoidettavan lapsen sisarukset eivät saa olla päivähoidossa. Sama ehto on Espoossa.

Vuodesta 2004 Vantaa on nostanut päiväkotien käyttöastetta neljä prosenttia.

Käyttöaste kertoo siitä, kuinka täynnä tarhapaikat ovat. Yhden prosentin nosto tarkoittaa noin miljoonan euron säästöä vuodessa.

"Jos päiväkotiin tulee vajaa lapsiryhmä, voimme siirtää hoitajan johonkin toiseen päiväkotiin", sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth kertoo.

Helsingissä on sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Paula Kokkosen mukaan aiemmin ollut vajausta päiväkotien käyttöasteissa, mutta ei ole enää.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi