19.1.2008 21:40
Lähellä tuotetun ruuan suosimista ei voi perustella kuljetusmatkojen hiilidioksidipäästöillä, kuten tähän asti on tehty.
Vaikka ruoka tulisi Suomeen toiselta puolelta maapalloa, matkasta ei voi päätellä sen ympäristövaikutuksia.
Kuljetusten osuus koko tuotantoketjun hiilidioksidipäästöistä ja niiden aiheuttamista ilmastonmuutosvaikutuksista on hyvin pieni, osoittavat Maatalous- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimukset.
Kuljetusmatkojen pieni osuus selittyy suurilla kuljetuserillä. Jos vaikkapa Brasiliasta tuodaan Suomeen tavaraa isolla rahtilaivalla, ympäristötaakka jakautuu kaikkien tuotteiden kesken ja yksittäisen tuotteen osuus jää pieneksi.
"Enemmän vaikuttavat esimerkiksi viljelyosaaminen, sääolot ja maaperän kasvukunto", kertoo vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.
Ilmastonmuutoksesta huolestuneen kuluttajan kannattaa kiinnittää huomiota omiin ostosmatkoihinsa. Niiden ilmastonmuutosvaikutus on kuljetuksista suurin.
Sillä, kulkeeko autolla, bussilla vai kävellen ja ostaako kerralla ison kassillisen vai pari tuotetta, on ratkaiseva merkitys. Eniten "hiilireppua" kasvattaa, jos käy autolla hakemassa vain yhden tuotteen.
Jos taas ajatellaan pelkästään ilmastovaikutuksia, on kannattavaa tuoda suomalaisten suosikkivilja ruis parempien satojen maista, joissa rukiin viljelyssä ei ole laatuongelmiakaan.
Toisaalta silloin siirrämme ympäristövaikutukset toisille, Katajajuuri huomauttaa.
Esimerkiksi Saksassa rukiin sadot ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna. Viljan kuljettaminen laivalla Itämeren yli ei juuri lisää ympäristökuormitusta.
Aina kuljetuksissa ei tunnu olevan järkeä. Naudan- ja sianlihan suurimmat tuontimaat ovat läheiset Tanska ja Ruotsi mutta broilerinlihan Brasilia.
Norjalaista kalaa viedään Aasiaan jalostettavaksi ja tuodaan myyntiin Norjaan.
Kiina taas kasvattaa tomaatteja vain Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, koska kiinalaiset eivät itse syö niitä.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
|