Lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä kasvoi edelleen

Entistä useampi kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi asui viime vuonna laitoshoidossa, vaikka perhehoidon painottaminen on sekä kuntien että hallitusohjelman tavoite. Perhehoidossa asuvien määrä on pysynyt samana 1990-luvun puolivälistä, jopa vähentynyt viime vuonna, mutta laitoksessa tai perhekodissa asuvien määrä on kaksinkertaistunut. Suomea onkin moitittu sijoitusten laitosvaltaisuudesta.

Kodin ulkopuolelle sijoitettiin viime vuonna kolme prosenttia enemmän lapsia ja nuoria kuin edellisvuonna. Heitä oli jo 16 600, kun määrä oli 10 700 1990-luvun puolivälissä.

Myös entistä useampi perhe on kunnan lastensuojelun asiakas. Lastensuojelun tukitoimia kunnilta saavien lasten ja nuorten määrä kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia. Osan kasvusta aiheuttivat kunnat itse, sillä ne ovat säästäneet vähentämällä peruspalveluja. Ennalta ehkäiseviä palveluja tarvitsevien pitää hakea niitä sosiaalityöstä. Lastensuojelun asiakkaiksi joutuu myös perheitä vain saadakseen tiettyä palvelua, vaikka lastensuojelulle ei olisi muuten tarvetta.

Viime vuoden alussa voimaan tullut lastensuojelulain muutos on lisännyt painetta kunnan lastensuojelussa. Lastaan kohtaan tunnetusta huolesta pitää tehdä ilmoitus aiempaa herkemmin, mutta kunnilla on vaikeuksia pysyä lain määräämässä ajassa, jossa ilmoituksen pohjalta on laadittava suunnitelma.

Sen pitäisi syntyä kuukaudessa, mutta Lastensuojelun keskusliiton ja Talentian eli sosiaalityön korkeakoulutettujen kyselyn mukaan aikaa voi mennä kuusikin kuukautta.

Lisää aiheesta lauantain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi