Lex Nokiasta valitettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen

Kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finland on valittanut Lex Nokiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen Strasbourgiin. Järjestön varapuheenjohtaja, teknologiaoikeuden tohtori Ville Oksanen odottaa kiinnostuneena, miten tuomioistuin reagoi valitukseen.

"Yleensä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin käsittelee vain konkreettisia oikeustapauksia, joita ei Lex Nokiasta vielä ole."

Oksasen mielestä perusteet valitukselle ovat sinänsä vahvat, koska Lex Nokia on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.

Laki tuli voimaan yli seitsemän kuukautta sitten, mutta yksikään yritys tai yhteisö ei ole soveltanut sitä sähköpostiviestinnän tarkkailussa.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan yritykset kokevat lain liian sekavaksi ja monimutkaiseksi. Lakia ei osata soveltaa, koska tietoturvan merkitystä johtamisessa ei oteta riittävästi huomioon.

"Lisäksi teknisessä ympäristössä on vaikea määritellä, milloin mennään Lex Nokian puolelle."

Laissa määrätään, että yritysten ja yhteisöjen on tehtävä tietosuojavaltuutetulle ennakkoilmoitus siitä, jos ne aloittavat sähköpostin tunnistamistietojen käsittelyn.

Yhtäkään tällaista ilmoitusta ei siis ole tehty.

Tunnistamistietoja ovat esimerkiksi viestin lähettäjä ja vastaanottaja, viestin ja liitetiedostojen koko ja tyyppi sekä viestin lähetysaika.

Sähköpostiliikenteen lisäksi yritykset ja yhteisöt saavat tarkkailla kaikkea pakettikytkentäistä ip-liikennettä.

Sähköpostiviestin sisältöä työnantajat eivät saa lukea.

Lakia kutsutaan Lex Nokiaksi, koska Suomen suurin yritys painosti virkamiehiä ja poliitikkoja lainmuutoksen läpiviemiseksi. Nokia tosin on kiistänyt painostamisen jyrkästi.

Laki on ollut oikeusoppineiden hampaissa valmistelusta saakka.

"Lex Nokiassa omaisuuden suoja eli yrityssalaisuudet ovat huomattavasti painavampia kuin ihmisten perusoikeudet. Suomessa on oikeusvaltion piirteitä, mutta meillä on vielä matkaa siihen, että kunnioittaisimme aidosti perus- ja ihmisoikeuksia", sanoo Vaasan yliopiston oikeustieteen professori Asko Lehtonen.

Hullunkurisinta Lex Nokiassa on, että se ei todennäköisesti edes tepsi siihen, mihin se on säädetty.

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner sanoo, ettei lain sallima automatisoitu tarkkailu ole läheskään aukotonta: osa tunnistamistiedoista ei jää automatiikan haaviin.

"Kyse on samankaltaisesta asiasta kuin roskapostien suodatuksessa sähköpostipalvelimella: välillä se toimii, välillä ei. Lailla voi olla ennalta ehkäisevä vaikutus, mutta ammattimaista yritysvakoilua se ei estä. Ammattilaiset eivät käytä sähköpostia tai jos käyttävät, he tekevät sen niin, ettei siitä jää kiinni."

Lex Nokian puolustajien mielestä tunnistamistiedoilla voitaisiin jäljittää yrityssalaisuuksien vuotajia rikosilmoituksen tekemiseksi. Siis vasta sitten kuin vahinko on jo tapahtunut ja yrityssalaisuuksia on välitetty ulkopuolisille.

Mutta tunnistamistietojen rikosoikeudellinen näyttöarvo on lähes olematon: on vain tieto siitä, että joku on jollekin jotakin lähettänyt.

Itse viestejä poliisi ei saa lukea, jos epäiltynä rikoksena on yrityssalaisuuden rikkominen.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi