Merikotka pesii ensi kertaa Hämeessä

Merikotkapariskunta on asettunut ensimmäistä kertaa pesimään Hämeeseen, raportoi Maailman luonnonsäätiön (WWF) merikotkatyöryhmä. Historiallisessa pesässä on kaksi poikasta.

Poikaset olivat rengastushetkellä noin seitsenviikkoisia. Parin naaras on satakuntalainen Selkämeren rannikolla vuonna 2003 rengastettu yksilö.

Merikotka on Suomen suurin petolintu, suurempi kuin maakotka ja paljon kalasääskeä suurempi. Sen siipiväli voi olla noin 2,40 metriä. Maakotka on pääosin pohjoisen lintu, kertoo merikotkatyöryhmän sihteeri Ismo Nuuja.

Hämeen merikotkat ovat rakentaneet pesänsä mäntyyn, joka on tähän mennessä korkein Suomessa tunnettu pesäpuu. Pesä on 25,7 metrin korkeudella maasta. Kyseessä on parin itsensä rakentama luonnonpesä eikä tekopesä, joita on Hämeessä perinteisesti tehty sääksille. Pesältä löydettiin ravintotähteinä vain kalaa.

Poikasten ollessa pieniä perhe-elämä on tiivistä, kertoo merikotkatyöryhmän sihteeri Ismo Nuuja. Aluksi naaras on istunut pesässä ja lämmittänyt poikasia, sillä niiden syntyessä on saattanut olla vielä lunta maassa. Isäkotka on hankkinut ravintoa, joka on aluksi kalaa, mutta kun poikaset kasvavat, ne syövät myös esimerkiksi lokinpoikasia ja nisäkkäitä, vaikkapa minkkiä tai piisamia.

Poikasilta vie viisi kuusi vuotta kehittyä sukukypsiksi. Mikäli linnut säästyvät pyssymiehiltä eivätkä tartu esimerkiksi kalaverkkoihin, ne elävät 25–30-vuotiaiksi.

Yksi vihollinen saattavat olla sähköiskut. Energiateollisuudelta valmistui vastikään suositus, jotta isoja sähköpylväitä suojattaisiin niin, etteivät isot linnut pääse laskeutumaan liian lähelle johtoja. Niitä varten tulisi tehdä oma orsi. Isoissa voimalinjoissa ei samanlaista sähköiskun vaaraa ole.

Nuuja kuvailee kotkan ääntelyä "kikattavaksi".

Suomen merikotkakanta on tätä nykyä 350 paria. Rannikon lisäksi niitä on Lapissa. Maalla pesineestä parista on tietoa esimerkiksi Säämingistä Savosta 1800-luvun lopulta.

"Syvällä sisämaassa varttuvat merikotkat eivät saa ainakaan aluksi ravinnon kautta elimistöönsä Itämeren eliöiden haitallisia aineita", huomauttaa merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Torsten Stjernberg. Myöhemmin kotkat siirtyvät ainakin talveksi Itämeren rannoille, hän arvelee.

Merikotkan pesien tarkastus ja poikasten rengastus on parhaillaan käynnissä koko maassa.

WWF:n merikotkatyöryhmä aloitti toimintansa 1973. Sen jälkeen sukupuuton partaalla olleen linnun kanta on vahvistunut Itämerellä ja Lapissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi