Metsä virkistää ihmistä tehokkaammin kuin puisto

Kaupunkimetsät peittoavat selvästi rakennetut puistot, kun vertaillaan, miten erilaiset viherympäristöt elvyttävät ihmistä. Tämä käy ilmi Tampereen yliopiston psykologian dosentin Kalevi Korpelan ja Metsäntutkimuslaitoksessa muun muassa luonnon terveysvaikutuksia tutkivan professori Liisa Tyrväisen tutkimuksesta.

"Virkistäytymistä ei juuri saada pienistä plänteistä, joista näkee läpi. Metsäntuntu on oleellinen, samoin esteettisyys, rauha ja edes suhteellinen hiljaisuus", Tyrväinen sanoo.

Suurin osa helsinkiläisistä ja tamperelaisista kokee Tyrväisen mukaan metsän mielipaikakseen.

"Tämä on uutinen, joka ei ole ollenkaan linjassa kaupunkipolitiikkamme ja -suunnittelumme kanssa. Välillä jopa kuulee kommentteja, että helsinkiläiset hakekoot metsänsä kaupungin ulkopuolelta."

Tyrväisen mielestä viherympäristön asema kaavoituksessa "pääsee vellomaan", koska ei ole olemassa standardeja siitä, paljonko ja millaisia luontoalueita kaupungissa tulee olla.

Tyrväisen mukaan "monelle luonto on stressinsäätelykeino siinä missä kulttuuri ja sosiaaliset suhteet, näitä tärkeämpikin".

Yksi selitys luonnon hoivamahdille on se, että luontokokemus on niin kokonaisvaltainen ja lukemattomia yksityiskohtia sisältävä. Se vetää automaattisesti mielen huomion puoleensa. Samalla stressaavien ajatusten ote hellittää.

"Kyky selviytyä keskittymistä vaativista tehtävistä paranee. Sairaat toipuvat nopeammin ja vähemmillä kipulääkkeillä, jos heillä on ikkunasta näkymä luontoon", Tyrväinen listaa.

Viherelämys on käypää valuuttaa myös rahallisesti. Tyrväinen on selvittänyt kansantaloustieteilijä Henrik Lönnqvistin kanssa, miten luonnonläheisyys näkyy Helsingissä asuntojen hinnoissa.

Loppusuoralla oleva tutkimus osoittaa, että Keskuspuisto nostaa neliöhintoja noin puolentoista kilometrin päähän rajoistaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi