Metsähallitukselle kovaa kritiikkiä hakkuista historiallisella Vienan reitillä

Suomussalmi. Metsähallitus käsittelee kovakouraisesti ikiaikaista Vienen reittiä Suomussalmen Vuokissa. Vapun alla aloitetuissa hakkuissa osa Kainuun maakuntakaavankin merkitystä polun varresta on kaadettu lähes puuttomaksi.

Jäljelle on jätetty vain merkkipuut sinisine nauhoineen, jotta mahdollinen kulttuurimatkailija ei eksyisi avohakkuulle. Hakkuut ja järeiden tukkien pinoaminen jatkuivat maanantaina.

Kainuun luonnonsuojelupiiri jätti muinaismuistolain rikkomisesta rikosilmoituksen sunnuntaina. Polku on yksi parhaiten säilyneistä historiallisista kulkureiteistä Venäjän Karjalan ja Suomen välillä, aikana ennen autoja ja valtateitä.

Kainuulaisten kansanedustajien oli määrä tutustua Vienan reitin, myös Lönnrotin poluksi nimitetyn reitin kehittämismahdollisuuksiin toukokuun lopulla. Kainuulaiset kansanedustajat olivat tyrmistyneitä Metsähallituksen toimista.

Hakkuita johtanut Metsähallituksen piiriesimies Heikki Juntunen puolusti hakkuita.

"Hakkuita varten on pyydetty Museovirastolta lausunto. Polkuhan on jäljellä, sillä jätimme merkkipuut pystyyn", Juntunen sanoo.

Samaa polkua myöten muun muassa Elias Lönnrot kulki runonkeruumatkoillaan Vienan Karjalaan 1800-luvulla.

"Ohjeistimme, että metsiä pitää käsitellä niin, etteivät kulttuurihistorialliset arvot vaarannu", sanoo Museoviraston yli-intendentti Päivi Maaranen.

Hänen mielestä talousmetsässä olevat muinaismuistokohteet ovat pulmallisia.

"Polku on meidän syvintä historiaa, josta kansallinen identiteettimme muodostuu. Polun hakkaaminen on sama kuin jos murskaisimme Helsingistä patsaat", sanoo Juminkeko-säätiön puheenjohtaja Markku Nieminen.

Säätiö ylläpitää kalevalaisen kulttuurin infokeskusta Kuhmossa.

"Vienan reitin kehittämiseksi on tehty vuosia töitä. Se ei ole jäänyt asianosaisilta huomaamatta sillä Metsähallituksen toimista retin murentamiseksi on jätetty 1990-luvulta alkaen yhteensä viisi rikosilmoitusta", kertoo Lönnrot-instituutista eläkkeelle jäänyt johtaja, filosofian tohtori Heikki Rytkölä.

"Valitettavasti muinaismuistolain rikkomisesta on lievät seuraamukset", sanoo Kainuun museon tutkija Heikki Suominen.

"Olisivat edes säästäneet 20–30 metrin kaistaleen polun molemmin puolin. Matkailijan on hakkuiden jälkeen vaikea eläytyä ikiaikaiseen tunnelmaan vanhassa metsässä, jota ei enää ole", sanoo rakennusmestari Pentti Kinnunen, yksi Vuokin kyläläisistä.

Lisää aiheesta tiistain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi