Milloin kokoomus sen kannatuksensa keräsi?

Mielipidetutkimuksia paljon seuranneet tietävät, että Taloustutkimus Oy:n arviot kokoomuksen kannatuksesta ovat usein – eivät kuitenkaan aina – pienempiä kuin esimerkiksi Suomen Gallupin.

Vaalienalusperjantaina julkaistut Taloustutkimuksen luvut kertoivat kokoomuksen kannatuksen heikkenevän, ja kannatusluku 20,4 oli roimasti alle kokoomuksen vaaleissa saavuttamien 22,3 prosentin.

Tämä antoi Sauli Niinistölle (kok) aiheen kysellä, onko virhe sattumaa. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen vastasi, että erot mahtuvat virhemarginaaliin.

Satunnaiset poikkeamat eri tutkimuslaitosten tulosten välillä johtuvat sattumasta, systemaattiset poikkeamat menetelmien eroista.

Tutkimusotoksia kootaan vähän eri tavoilla. Taistellessaan sattumaa vastaan tutkija joutuu lisäksi jälkikäteen korjaamaan otoksen virheitä ja poistamaan vastauksiin sisältyvää vääristymää. Nämä ovat erityisen herkkiä hommia, joissa kokemus painaa ja joissa myös menettelytavat vaihtelevat.

Taloustutkimus on ilmoittanut suurten puolueiden virhemarginaaliksi tutkimuksissaan plus/miinus kaksi prosenttiyksikköä. Saman verran tai vähän yli ovat kahden muunkin laitoksen virhemarginaalit.

Kolmen puolueen, kolmen laitoksen kahden kuukauden tutkimusten sekä vaalituloksen yhdistelmästä syntyy kaikkiaan 27 prosenttilukua. Eri tutkimuslaitosten tuloksia ei pidä verrata keskenään, mutta kannattaa huomata, että kaikki 27 lukua mahtuvat 4,3 prosenttiyksikön sisään. Se vastaa mielipidetutkimuksen normaalia runsaan kahden prosenttiyksikön virhemarginaalia.

Koska kaikki tuntuisi "mahtuvan" virhemarginaaliin, on sentään hyvä suoritus, että tutkimus- ja vaalituloksissa on tiettyä logiikkaa. Se kertoo, että tutkijat ovat jäljillä.

Kaikkien kolmen laitoksen tuloksissa näkyy, että keskustan kannatus on vakaata ja Sdp:n kannatus heikkenee, ja että keskusta on Sdp:tä vahvempi. Tutkijat ovat siis tässä kohden onnistuneet päihittämään sattuman.

Mikään tutkimuslaitos ei viimeisellä viikolla arvioinut, että kokoomus olisi Sdp:tä suurempi. Tämä lienee johtunut siitä, ettei osattu arvioida äänestysvilkkauden vähäisyyttä.

Research Internationalin viimeisen mittauksen haastattelut päättyivät 12. maaliskuuta, ja näytti siltä, että kokoomus oli nousussa. Suomen Gallupin haastattelut päättyivät 13. maaliskuuta, ja nousu näkyi näistäkin tuloksista.

Taloustutkimuksen haastattelut päättyivät 15. maaliskuuta, ja tuloksissa näyttää siltä, että kokoomuksen kannatus heikkenee. Se on oheisten kuvioiden ainoa silmiinpistävä poikkeama.

Kyse ei kuitenkaan ehkä ole siitä, että Taloustutkimuksen maaliskuun luku olisi poikkeavan alhainen. Sen sijaan edellinen – helmikuinen – luku on huomattavan korkea. Se näytti selvää kannatuksen kasvua tammikuuhun verrattuna.

Maaliskuun luku 20,4 on jokseenkin sama kuin joulukuinen 20,5. Poikkeama tapahtuikin siis helmikuussa.

Päihittikö sattuma tutkijan? Research Internationalin tutkimuksessa näkyi vastaavanlainen kokoomuksen kannatuksen kasvu helmikuussa, Suomen Gallupin tutkimuksessa ei. Researchin ja Gallupin tutkimuksissa taas näkyi kasvua maaliskuussa, Taloustutkimuksen tutkimuksessa ei.

Koskaan ei saada varmasti tietää, milloin kokoomus suuren kannatuksensa keräsi. Tutkimuslaitokset koettavat seurata muutoksia, mutta tulokset vaihtelevat väistämättä.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi