Muistin ongelmat vaivaavat jo nuoriakin työntekijöitä

Työtä haittaavia muistiongelmia ja keskittymiskyvyn puutetta kokee noin joka viides. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kiti Müller pitää erityisen huolestuttavana sitä, että työmuistin pätkiminen on pikkuhiljaa lisääntynyt alle 35-vuotiailla, vaikka heillä työmuistin pitäisi toimia parhaiten.

"Kuormitukseen liittyy useita asioita. Monet kokevat, että informaatiomäärät ovat niin suuret, että on vaikea löytää oman työn kannalta oleellista tietoa. Toinen on jatkuva tietojärjestelmien muuttuminen."

Müller muistuttaa, että työntekijä ei kestä rajattomasti jatkuvaa muutosta. Työterveyslaitoksen Työ ja terveys 2009 -tutkimuksen mukaan lähes joka toisen työtehtävät olivat kolmen edellisen vuoden aikana täysin muuttuneet.

"Monet ovat kuvanneet, että jos on ollut puolen vuoden opintovapaalla ja palaa töihin, niin omat työt ovat muuttuneet ja suurin osa työkavereista."

Müller peräänkuuluttaakin jotain tolkkua ainaiseen mylläkkään.

Jos viidenneksellä on sen vuoksi pulmia työmuistinsa, tarkkaavaisuutensa, keskittymis- ja oppimiskykynsä kanssa ja luova ongelmanratkaisukyky on heikentynyt, on pelissä myös koko yhteiskunnan kilpailukyky.

Aivojen kuormituskykyä on ollut hankala mittailla. Työterveyslaitos on kehittänyt uusia menetelmiä aivojen rasituksen mittaamiseen. Aivojen ylirasitus näkyy lopulta myös ulospäin.

"Ihminen kyynistyy, muuttuu ärtyneeksi, on jatkuvasti väsynyt tai ei pysty nukkumaan. Hän voi olla myös yliaktiivinen, eikä pysty keskittymään tai alkaa unohdella. Voi tulla myös masennusta."

Ensimmäinen merkki on kuitenkin se, että arkisia asioita on hankala järjestellä, vaikka virkeänä niiden hoitaminen olisi vaivatonta.

Osa ihmisistä reagoi pääkopan ylikuormaan myös oirehtimalla ruumiillisesti.

"Voi olla, ettei henkilö koe olevansa kuormittunut, mutta kärsii jatkuvista niska- ja hartiavaivoista tai selkäkivuista."

Viikon hektisestä työviikosta joku selviää parissa päivässä, mutta jotkut tarvitsevat viikon. Äkillisestä stressistäkin toipumisessa on suuria yksilöllisiä eroja.

Jos taas stressiä jatkuu kauan, aivot mukautuvat siihen, eikä elimistö varoittelekaan enää liian kovasta vauhdista ennen kuin sairastuu vakavammin.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi