Muut professorit eivät tue Tatu Vanhasen Pisa-analyysiä

Professorit ampuvat emeritusprofessori Tatu Vanhasen esittämän teorian alas. Tatu Vanhanen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivuilla lauantaina, että Pisa-tuloksiin vaikuttaa osaltaan myös kansakuntien älykkyys. Vanhasen mukaan "kansakunnan keskimääräinen älykkyysosamäärä näyttää selvittävän valtaosan Pisa-tulosten maiden välisestä vaihtelusta".

OECD:n Pisa-ohjelmassa arvioidaan nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa.

Mielenkiintoista, perusteetonta ja hyödytöntä, Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professori Jarkko Hautamäki kommentoi.

Hän toteaa, ettei Pisa-tutkimusta ole tarkoitettu älykkyyden rinnakkaismitaksi. "Kirjoituksesta syntyy ajatus, että olisi olemassa kansakuntien älykkyyttä. Sellaista ei ole osoitettu, se on kategoriavirhe. Lisäksi Vanhasen aineisto koottu tavalla, joka ei ole vertailukelpoinen", Hautamäki sanoo.

"Toiset tiedot on kerätty vuosia sitten, toiset viime vuonna. Aikaero nakertaa tulosten varmuutta. Siksi mahdolliset seurauksetkin ovat niin heikolla pohjalla, että niistä ei kannata kovin paljoa edes keskustella", Hautamäki jatkaa.

Åbo Akademin kasvatustieteen professori Michael Uljens toteaa Vanhasen olevan melko yksinäinen ajatustensa kanssa. Hän ei usko Vanhasen teorioiden vaikuttavan millään tavalla mihinkään.

"Älykkyyttä mitataan ongelmanratkaisukyvyllä, ja ongelmanratkaisu on kulttuurisidonnaista, samoin kuin luovuuskin."

Uljensin mielestä Vanhasen analyysia ei voi suoraan verrata Pisa-tutkimukseen, koska niissä mitataan eri asioita. "Pisa mittaa opittua osaamista, kun Vanhanen tavoittelee osaamisen taustalla olevaa mentaalista kapasiteettia", Uljens toteaa.

Myöskään älykkyystutkija, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Kari Uusikylä ei niele Vanhasen tuloksia.

"Ei ole yllätys, että älykkyysosamäärä ja matemaattis-luonnontieteellinen lahjakkuus korreloivat", hän toteaa. "Eri asia on, mitä tämä todistaa."

Uusikylä kertoo aikanaan tutkineensa Mensan jäseniä. "Älykkäimmät heistä eivät pärjänneet koulussa. Pelkän koulumenestyksen tutkiminen ei riitä."

Professori Hautamäki sanoo samaa. Pitäisi tutkia ilmiöitä mitatun älykkyyden takana: koulutusta, terveydenhuoltoa, opettajien tasoa ja hoivaa. "Toisaalta, onhan se eräänlaista kansakunnan älykkyyttä, että nuoret koulutetaan niin hyvin kuin mahdollista."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi