Muuttoliike rankaisee suuria kaupunkeja miljoonien verotappioilla

Vilkas muuttoliike aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen verotulojen menetyksiä suurille kaupungeille kuten Helsingille, Turulle, Tampereelle, Oululle, Vaasalle, Kuopiolle ja Jyväskylälle. Myös Itä- ja Pohjois-Suomessa koetaan taloudellisia takaiskuja veronmaksukykyisen joukon poismuuton jäljiltä.

"Kyse on mittavasta ostovoiman siirtymisestä, jota on vaikea paikata valtion sisäisillä tulonsiirroilla", muuttoliiketutkimuksen asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro toteaa. Hän laski Tilastokeskuksen aineistosta, mitkä kunnat saivat muuttajista taloudellista hyötyä ja mitkä tappiota 2003–2005. Sitä tuoreempia yksilökohtaisia tietoja muuttajien verotiedoista ei ole saatavissa.

Hänen mielestään muuttoliike muovaa aluepolitiikkaa uusiksi, koska muuttajien kunnasta toiseen siirtämät veroeurot romuttavat tavoitteet tasapainoisesta aluekehityksestä

Voittoja keräävät yleensä suurkaupunkien naapurit eli kauluskunnat, kuten Espoo, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kangasala tai Tuusula. Sellaisista poikkeuksen muodostavat Kaunainen ja Iisalmi, jotka sijoittuivat tappiolistalla kolmanneksi ja kahdeksanneksi.

Tilastoon valikoitui lisäksi 47 kuntaa, joissa muuttoliike tuotti tappiota, mutta muuttajien verotulokertymät voittoa. Yli kolmen miljoonan euron potin keräsivät Heinola, Perniö ja Mäntyharju.

Aluekehitysjohtaja Janne Antikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että ministeriössä ei ole selvitetty erikseen muuttoliikkeen vaikutuksia tulonsiirtojen kannalta, vaan tutkimus on painottunut työmarkkinoiden kehittymiseen.

Muuttoliikkeen nettovaikutus – siis lähtijöiden ja tulijoiden välinen verotulojen erotus – on vuodessa noin 120 miljoonaa euroa. Summa on Antikaisen mielestä merkittävä. Se vastaa valtion panostusta aluekehittämisen erityisohjelmiin ja sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan.

Toki valtio toteuttaa miljardeilla euroilla suurta aluepolitiikkaa eli koko kansan yhteisten asioiden kuten koulutuksen, terveydenhuollon, liikenteen tai maanpuolustuksen rahoittamisen kautta.

"Aluekehitystä edistävällä rahoituksella on vaikutusta vuosittain noin 10–16 miljardin euron hankkeisiin, joissa julkisella rahoituksella on keskeinen osuus", Antikainen sanoo.

Aro korostaa, että muuttoliike vaikuttaa kuntien talouteen hitaasti. Seuraukset näkyvät vasta sen jälkeen kun muuttajien verorahavirrat ovat kasautuneet useana vuonna peräkkäin. Hänen mielestään väestönkehityksen kaltaiset yhteiskunnalliset ilmiöt on kyettävä muuntamaan taloudesta lähteviksi ongelmiksi, jotta niiden merkitys ymmärrettäisiin nykyistä paremmin.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi