Naisen koulutuksesta Suomessa vähemmän hyötyä kuin miehen

Miehen korkeakoulutuksesta koituu yhteiskunnalle Suomessa enemmän taloudellista hyötyä kuin naisen korkeakoulutuksesta, vaikka joissakin maissa tilanne on päinvastainen.

Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n vuotuisessa eri maiden koulutusvertailussa on nyt tarkasteltu myös koulutuksen tuottamia hyötyjä, niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Lähes 500-sivuinen Education at a Glance –vertailuraportti julkistettiin tiistaina.

Suomalainen yhteiskunta hyötyy raportin mukaan miehen korkeakoulututkinnosta 84 400 euroa, kun OECD:n vastaava laskennallinen summa on 67 800 euroa. Naisen korkeakoulutuksessa Suomi jää 32 700 eurolla alle OECD:n keskiarvon, joka on 41 200 euroa.

Esimerkiksi Portugalissa ja Turkissa naisen korkeakoulutus on yhteiskunnalle tuottoisampaa kuin miehen. Myös summissa on suuria eroja maittain.

Saksassa korkeakoulutetun miehen on laskettu tuottavan yhteiskunnalle laskennallista hyötyä jopa 140 000 euroa.

Koulutuksen yhteiskunnallista hyötyä laskettaessa menoihin kuuluvat koulutuksen aikaiset verotulon menetykset, sosiaaliset tuet ja koulutuksen julkiset menot.

Tuloihin lasketaan korkeammista ansioista johtuvat verotulot ja säästöt sosiaalisten tukien määrissä.

Opetusneuvos Matti Kyrö Opetushallituksesta sanoo, että Suomessa palkkaero voi pitkälti selittää naisten koulutuksen vähäisempää hyötyä.

”Elämän aikaiset tulot jäävät naisella pienemmiksi kuin miehellä, jos hänen koulutusaikansa on keskimäärin miehen koulutusaikaa pitempi ja keskimääräinen työssäoloaika lyhyempi. Palkkataso korkea-asteen tutkinnon suorittaneella naisella on vähän yli 70 prosenttia miehen palkasta”. Kyrö selvittää.

Kyrö huomauttaa myös, että OECD:n laskentamalli koulutuksen hyödystä on vielä kehittelyn alla, ja esimerkiksi Yhdysvallat ja Ranska eivät halunneet tietojaan vielä julki epävarmuustekijöiden takia.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi