Nouseva intonaatio leviää suomen kieleen

Vaikka nouseva sävelkulku ei perinteisesti kuulu suomen kieleen, sen käyttö on leviämässä pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.

Piirre yleistyi ensin trenditietoisten tyttöjen puheessa. Nyt sitä käyttävät myös vanhemmat ikäluokat ja miehet. Muoti on niin ikään levinnyt maantieteellisesti: tutkijat ovat havainneet loppunousuja nuorilla esimerkiksi Tornionjokilaaksossa.

"Se, että nuoret käyttävät eri kieliä ja niiden sävelkulkuja hyvin paljon, on varmaan vaikuttanut siihen, että tällainen intonaatio on omaksuttu", sanoo keskusteluntutkija Sara Routarinne Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitokselta .

Ilmiö on yrittänyt läpäistä suomen kielen jo aiemminkin. "Se on saatu torpattua. Loppunousu herättää jostain syystä suomalaisissa hyvin voimakkaita reaktioita", tutkija kuvaa.

Loppunousujen yleistyminen on maailmanlaajuinen trendi. Australiassa nuoret tytöt rupesivat suosimaan nousevaa intonaatiota joskus 1980-luvulla. Sama on todettu myös Japanissa.

Loppunousu esiintyy lauseen tai sen osan lopussa: Mulla on sellanen projekti että kokeilen kaikkea uutta, oon alottanu showtanssin ja salsan.

Piirteen käyttö kertoo kuulijan huomioon otosta. "Loppunousua käytetään, kun halutaan varmistaa, ettei puhekumppani putoa kärryiltä. Loppunousuilla varmistetaan, 'ymmärrätkö mitä tarkoitan'. Vastapelurille tarjoutuu tilaisuus sanoa: en ymmärrä. Jos hän taas sanoo 'hmm' tai 'joo', puhuja tietää kuulijan seuraavan, ja voi jatkaa", Routarinne selittää.

Nousevaa intonaatiota käyttävä nuori nainen ei tutkijan mukaan pärjäisi eduskunnassa.

"Häntä ei otettaisi vakavasti. Vallanpitäjät eivät millään voisi omaksua piirrettä omaan julkiseen kieleensä. Meillä ei esimerkiksi ole poliitikkoja, jotka käyttävät loppunousua", tutkija sanoo.

Routarinteen mukaan syy on siinä, ettei vallan areenoilla anneta tilaa vastapelurille: "Suomalaiset poliitikot eivät hirveästi kuuntele niitä, joille ne puhuvat vaan pikemminkin pyrkivät tuuttaamaan omaa asiaansa."

Keskusteluntutkija Sara Routarinne kuuntelee puhenäytteitä ja kertoo, miksi niissä käytetään loppunousuja.

Lisää aiheesta maanantain Helsingin Sanomien Elämä & terveys -sivuilla.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi