Nousukausi ei vetänyt lapsiperheitä köyhyydestä

Nousukausi ei tuonut apua lapsiperheiden köyhyyteen. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut viime lamasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona julkaisema Lapsiperheiden hyvinvointi -kirjan mukaan myös lasten palveluissa näkyvät yhä edellisen laman leikkaukset.

"Enemmistö sinnittelee suhteellisen hyvin, mutta kuitenkin 40 prosenttia perheistä totesi jo vuonna 2007, että menojen kattaminen on hankalaa", kuvaa projektipäällikkö Minna Salmi lapsiperheiden jamaa.

Vielä tuolloin perheet ajattelivat, että tulevaisuudessa ahdinko helpottaa.

Yksi syy lapsiperheiden ahdinkoon on tulonsiirtojen jälkeenjääneisyys. Näihin kuuluvat muun muassa lapsilisät. Salmen mukaan tulonsiirrot ovat yhä alemmalla tasolla kuin viime laman aikana.

"Tehdyt korotukset ovat vain kohtuullisen pieniä. Jos jälkeenjääneisyys on 20–25 prosentin paikkeilla, niin silloin joku 10 euron korotus lapsilisään ei hirveästi merkitse. Korotus kohdennettiin vain monilapsisiin perheisiin, joita perheistä on alle viidesosa. Se jätti muut perheet osattomiksi."

Salmen mielestä esimerkiksi lapsilisät ja kotihoidon tuki olisi sidottava indeksiin, jotta ne nousisivat kustannusten mukana.

Salmi on huolestunut kunnista kantautuvista säästöuutisista. Monessa kunnassa teroitetaan jo säästöhöyliä. Viime lamassa leikattiin rajusti lasten palveluja, eikä Salmen mukaan niitä vieläkään ole korjattu.

"Pulma on se, ettei tätä noidankehää ole purettu, vaan kunnissa säästettiin edelleen niin neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, päivähoidossa, kouluissa kuin kotihoidon palveluissa. Samaan aikaan kasvoivat erityisoppilaiden määrät päivähoidossa ja kouluissa sekä kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakasmäärät."

Salmi lisää listaan vielä murros- ja teini-ikäisten lisääntyneen mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden käytön. Kaikki kalliita erityispalveluja. Ennaltaehkäisy jää Salmen mukaan vain aikomukseksi.

Kouluammuskelut tosin herättivät poliitikot puhumaan lasten palvelujen puolesta, mutta vain puhumaan.

"Näiden kouluampumisten yhteydessä esimerkiksi pääministeri puhui yhteisöllisyydestä ja kuitenkin keskitetään kouluja ja päiväkoteja yhä isompiin yksiköihin. Jos päiväkoti on lapsen lähiympäristössä, se on oleellista myös yhteisöllisyyden kannalta. Jos saman alueen lapset ovat samassa päiväkodissa, he oppivat tuntemaan toisensa, samoin heidän vanhempansa."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi