Opiskelijajärjestöt kampanjoivat tulorajojen korottamiseksi

Yli 100 000 vaatii myös opintorahaan 15 prosentin korotusta

Opiskelijajärjestöt ovat huolissaan jäsenistönsä toimeentulosta.

Sekä opintotuen että tukea leikkaavien tulorajojen jämähtäminen paikoilleen ovat loppuvuoden aktiivisen vaikuttamistyön kohteena.

Kansalliset opiskelijajärjestöt ovat keränneet opintorahan korotuskampanjansa nettisivuilla nimiä adressiin, ja heinäkuussa ylittyi 100 000 nimen raja.

"Hyvältähän tuo määrä näyttää. Näin monelle tuhannelle ihmiselle korotus on tärkeä asia", kommentoi saavutusta Liisa Selvenius Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksesta. Hän pitää selkeimpänä korotussyynä opiskelijoiden tarvetta.

Nykyiset tukimäärät lähtevät Selveniuksen mukaan oletuksesta, että opiskelija rahoittaa opiskeluaan työnteolla, mikä käy pidemmän päälle raskaaksi.

Tulorajoista keskustellaan tämän tästä. Viimeisimpänä Akavan opiskelijavaltuuskunta Aova vaatii opintotuen tulorajoihin 20 prosentin korotusta vastaamaan nousseita elinkustannuksia.

"Selkeämmin jälkeenjääneisyys on näkynyt siinä, että yhä useammalta peritään tukia takaisin", Aovan puheenjohtaja Antti Lehtoranta toteaa.

Tämän vuoden alussa Kela pyysi tukia takaisin yli 35000 opiskelijalta.

Tuen pääongelmaksi sekä Selvenius että Lehtoranta nimeävät sen, että opintoetuudet on kirjattu lakiin euromääräisinä eikä indekseihin sidottuna. Siksi korotuksista pitää päättää eduskunnassa aina erikseen. Viimeksi opintorahaa korotettiinkin vuonna 1992 ja tulorajoja 1998.

Aovan laskelmien mukaan ansiotulot ovat vuodesta 1998 nousseet noin 30 prosenttia. Järjestön mielestä työntekoa pitäisikin arvostaa enemmän.

"On arvokasta, että opiskelijat tekevät töitä, koska se edesauttaa valmistumisen jälkeistä työllistymistä. On harmi, että siitä tällä hetkellä rangaistaan", Lehtoranta toteaa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi